Näyttelyt

2023

SYYSKUU

KALEVI LISKI (1937 – 2022) muistonäyttely

“Kumarrus“

31.8. – 27.9.2023

“Kumarrus”, oljy kankaalle, 2016-2017

-En tee synkkiä malauksia. Minun sielunmaisemani on aurinko ja valo. Uskon vahvasti, että minun tehtäväni on levittää positiivista ilmaa, jota me kaikki tarvitsemme joka tapauksessa, tiivisti taidemaalari Kalevi Liski taiteensa ytimen.
Kalevi Liski korosti myös, että kaarinalainen Mökki Galleria on hänen taiteelleen, luonteelleen, ihmiskäsitykselleen ja vakaumukselleen erityisen sopiva paikka.
-Mökki Galleria vastaa juuri sitä henkeä, jota olen halunnut etsiä. Siellä tapaa ihmisiä, joilla on sydän, hän kehui.
Järjestettyään viime vuoden lokakuussa Mökki Galleriaan jo toisen näyttelyn, hän päätti, että kolmannen aika olisi tämän vuoden syksyllä. Liski oli jo tuolloin väsynyt, mutta ilo ja tahdonvoima oli tallella.
-En tiedä riittävätkö voimani tai olenko edes olemassa, mutta jos en itse pääse paikalle, niin tehdään siitä muistonäyttely, Liski toivoi.
Valitettavasti Kalevi Liski nukkui pois joulun alla 2022, mutta hän ehti vielä itse osallistua muistonäyttelynsä suunnitteluun. Galleristi Sibel Kantola ja Kalevin rakas puoliso Terhi Liski halusivat noudattaa taiteilijan toivetta ja veivät järjestelyt loppuun. Terhi Liski valikoi miehensä ateljeesta teoksia, joita galleriassa ei aiemmin ole ollut esillä. Mukana on ölyväri-, öljyliitu-, vesiväri- ja elävästä mallista tehtyjä kolmen minuutin croque-töitä.
-Valikoin teoksia eri aikakausilta ja vuosilta siten, että ne esittelevät Kalevista erilaisia puolia, Terhi Liski kertoo.
Sekä Sibel Kantola että Terhi Liski muistuttavat, että Kumarrus on myös myyntinäyttely, jonka teokset niiden laajan koko- ja tekniikkakirjon vuoksi sopivat monenlaisille budjeteille.
-Kalevi toivoi tätä näyttelyä itse, hän rakasti tätä paikkaa ja hänellä oli täällä hyvä olla. Ja näistä teoksista näkyvät juuri ne parhaat olot, galleristi Kantola hymyilee.
-Kalevi Liskin voima – mystinen, mutta värikäs ja positiivinen, elää näissä tauluissa, hän lisää.
Taiteilijan esittely:
Kalevi Liski (2.8. 1937 – 20.12. 2022) oli ansioitunut taidemaalari, joka tunnetaan iloa, valoa ja erityisesti keltaista väriä hehkuvista abstrakteista maalauksistaan. Luovutetun Karjalan Vuokselassa syntynyt taiteilija oli evakko- ja sota-ajan lapsi, joka aloitti maalaamisen jo 8-vuotiaana. Sotatraumojen varjostamassa kodissa teatteri tarjosi nuorelle pojalle vahvoja tunne-elämyksiä, ja Liski aikoikin näyttelijäksi. Uutiskuvalehti Viikkosanomien järjestämän kuvataidekilpailun voitto 1951 ja sitä seurannut palkintomatka Ateneumiin Helsinkiin avasi kuitenkin toisen polun itseilmaisulle.
Ateneumin iltakoulu ja myöhemmin päiväkoulu tarjosivat 1956 pysyvästi Helsinkiin muuttaneelle nuorelle miehelle oppia niin maalaamiseen kuin lavastamiseenkin. Taideteollinen ammattikoulu ja opisto syvensivät käytännön taitoja. Päivätyöuransa Liski tekikin 1962-2000 Yleisradiossa sekä oopperassa ja teattereissa lavastajana, mutta kuvataiteen tekeminen kulki rinnalla koko ajan. Jäätyään eläkkeelle hän alkoi maalata ammattimaisesti.
Kalevi Liskin maalauksia on nähty yli 20 yksityisnäyttelyssä ympäri Suomea ja lukuisissa yhteisnäyttelyissä myös ulkomailla, kuten Ruotsissa, Hollannissa, Portugalissa, Unkarissa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Hänen töitään on myös useissa yksityiskokoelmissa kotimaassa sekä hänelle erityisen rakkaan Italian lisäksi Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa.

Näyttelyaika: 31.8. – 27.9. 2023, avajaiset 31.8. klo 18.
Aukiolo: ke – pe klo 12 – 17, la klo 12 – 15
Osoite: Mökki Galleria, Iso-Rauhalinnantie 1, 20780 Kaarina

Mökki Gallerian puolesta
Jussi Helle, tiedottaja

ELOKUU

MAJ-LIS TANNER

“Olennainen“

5. – 31.8. 2023 (suljettu pe 25.8.)

Kuvataiteilija Maj-Lis Tanner tuo värikkäistä ja ilmaisuvoimaisista öljyvärimaalauksistaan kootun näyttelyn Kaarinan kodikkaaseen Mökki Galleriaan. Esillä on kymmenkunta maalausta, kaikki ovat uusia eli tänä vuonna signeerattuja. Näyttelyyn taiteilija valitsi värikylläisistä maalauksistaan hempeimmät.
-Koska Mökki Galleria on hempeä paikka, taiteilija hymyilee.
-Näyttelyn nimi lähti teoksista, jotka siihen valitsin. Keskiössä on oleva ihminen, joka tuntee ja reagoi. Sanan voi myös jakaa keskeltä kahtia – olen nainen – koska valtaosassa teoksista on mukana nainen, Tanner kertoo.
Teosten taustana ja lähtökohtana on kuitenkin aina luonto. Tanner asuu meren, järven ja metsien läheisyydessä ja sanoo ympäristön vaikuttavan voimakkaasti ilmaisuunsa.
-Vettä, metsää, peltoa, kukkia… kaikkia niitä on ollut teosteni aiheena aina. Eräs ystäväni ehdotti jokunen vuosi sitten, että maisemassa voisi olla myös jokin elävöittävä hahmo. Aloitin oravasta, mutta nyt olen reilun vuoden maalannut naisia, Tanner taustoittaa.
-Hahmot tai maisemat eivät kuitenkaan ole täysin esittäviä, vaan niissä on paljon ekspressiivisyyttä mukana. Luonto ilmentyy maalauksissani ennen kaikkea luonnon väreinä, hän tarkentaa.
Aiheet ja inspiraatio löytyvät aina luonnosta siellä vaellellen ja liikkuen – joko koiran kanssa kävellen tai yksin juosten tai pyöräillen – sekä Bruce Springsteenin musiikista.
-Se on äärettömän hyvää juoksumusiikkia! Kappaleista jää monesti mieleeen jokin sana tai ilmaisu, joka johtaa sitten maalauksen aiheen syntymiseen, taiteilija paljastaa.
Taiteilijan esittely:
Maj-Lis Tanner syntyi Turussa, mutta muutti jo koululaisena perheensä mukana Espooseen, jossa opinahjoina olivat Kauklahden lukio ja Espoon taidekoulu.
-Halusin jo nuorena taiteilijaksi. Mutta kun hain lukion jälkeen Taideteolliseen korkeakouluun, en päässyt sisälle. En silloin ymmärtänyt, että on ihan normaalia hakea monta kertaa ennen kuin onnistuu. Minulle se oli shokki, ja päädyin hankkimaan ”kunnon ammatin”: opiskelin tiedotusoppia Tampereen ja myöhemmin viestintää Helsingin yliopistoissa, Tanner kertoo.
Ala vei mukanaan, ja ura urkeni sekä lehdistössä että organisaatioviestinnässä. Tanner työskenteli myös Brysselissä kirjeenvaihtajana ja Euroopan komissiossa tiedottajana. Mutta jopa siellä maalaaminen jatkui koko ajan työn ohessa.
Tanner itse pitää kuitenkin kuvataiteilijan uransa varsinaisena alkuna sitä kun hän jäi eläkkeelle ja alkoi maalata päivittäin. Hän suoritti myös kuvataiteilijan tutkinnon taidekoulu Alfassa 2016 – 2019. Vuodesta 2015 laskien hänellä on ollut 18 yksityisnäyttelyä eri puolella Suomea, ja hän on ollut mukana 50 ryhmä- ja yhteisnäyttelyssä jopa ympäri maailmaa, mm. Japanissa, Portugalissa, Brasiliassa ja Carousel du Louvressa Ranskassa.
-Olenkin erityisen ylpeä juuri kansainvälisistä näyttelyistä. Olen niin onnellinen, kun näyttelypyyntöjä on viime aikoina alkanut tulla. Louvreenkin tuli kutsu uudelleen, taiteilija iloitsee.
Maj-Lis Tanner asuu Espoossa ja Salossa. Hän on Salon taiteilijaseuran, Espoo Art ry:n, Suomen Taiteilijat ry:n ja Taiko Artin jäsen.

Näyttelyaika: 5.8. – 31.8. 2023, avajaiset la 5.8. klo 12 – 15
Aukiolo: ke – pe klo 12 – 17, la klo 12 – 15, suljettu pe 25.8.
Taiteilijatapaaminen: la 19.8. klo 12 – 15
Osoite: Mökki Galleria, Iso-Rauhalinnantie 5, 20780 Kaarina

Mökki Gallerian puolesta
Jussi Helle, tiedottaja

KESÄKUU

KRISTIINA TARKIAINEN

“Vailla rajoja“

6.6. – 22.6. 2023

Metsän paluu, akvarelli, akryyli, 2023

Kristiina Tarkiainen tuo kotikaupunkinsa Kaarinan kodikkaaseen Mökki Galleriaan noin kolmekymmentä kiehtovaa akryylimaalausta. Näyttelyn nimi viittaa tekijän mukaan siihen, että maalauksia ei rajoita mikään tietty teema eikä häntä itseäänkään määritä mikään tekniikka tai koulutus. Tarkiainen korostaakin olevansa nimenomaan tekijä, ei taiteilija.
-Ajattelen koulutuslähtöisesti: en ole taiteilija, koska minulla ei ole taiteilijan koulutusta. Maalauksistanikin puhun mielummin töinä kuin taideteoksina, hän sanoo.
Taiteen tekijänä Tarkianen on varsin tuottelias. Kaikki tämänkin näyttelyn työt ovat syntyneet vuoden kuluessa.
-Maalaan kauhealla vauhdilla ja intensiivisesti: en syö, juo tai käy edes vessassa. Jos lopputulos ei miellytä, maalaan päälle uutta, hän kertoo.
-Jos en tykkää jostain työstäni, en saa edes unta ennen kuin olen tuhonnut sen, hän virnistää. Kelvottomaksi tuomitun maalauksen päälle maalaaminen synnyttää usein yllättäviä ja onnistuneita väriyhdistelmiä.
-Koen värit erittäin tärkeinä, ja yksittäisen työn värien on oltava keskenään vuoropuhelussa. Inhoan kirkasta sinistä ja punaista, joten suoraan tuubista en ota kuin valkoista ja mustaa. Käteni jälki näkyy siis myös värien sekoittamisessa, hän kertoo.
Kristiina Tarkiaisen maalauksissa korostuvat murretut värit. Aiheet liittyvät useimmiten luontoon, mutta maalauksissa voi nähdä myös rakennuksia ja ihmishahmoja.
-Minun töissäni lähtökohtana on maisemallisuus. En osaa kuvittaa tyhjää. Minun on hankala tuottaa ja työstää maalausta, jollen itse näe siinä jotain ensin. Siksi abstraktien töiden tekeminen on minulle vaikeaa, vaikka olen kyllä tykännyt kokeilla niitäkin. Toisaalta täysin esittävässä maalauksessa ei mielestäni ole henkeä, hän pohtii.
Tarkiaisen maalaukset vangitsevatkin katsojan äärelleen helposti, sillä niiden esittävyys ei ole ilmiselvää vaan kätkeytyy ikään kuin unenomaiseen ilmaisuun. Ja katsottavaksi ne on tarkoitettu.
-Minusta työt ovat kunnolla olemassa vasta sitten, kun ne ovat esillä ihmisten nähtävänä, tekijä korostaa. Hän haluaa myös tarjota ihmisille mahdollisuuden tustua töihinsä tarkemmin.
-Näyttelyn töistä puolet on gallerian seinällä ja loput ovat telineessä, jossa niitä voi selata kuin julisteita. Kapinoin hiukan sitäkin vastaan, että ostajan pitäisi odottaa kokonainen kuukausi, ennen voi viedä taulun kotiinsa. Se teline on sellainen take away -tyyppinen juttu. Töitä saa ottaa kotisovitukseen, eikä haittaa, vaikka sitten päättäisikin palauttaa ne, Tarkiainen vinkkaa.
Tekijän esittely
Kristiina Tarkiainen syntyi 1963 Porissa. 1983 hän muutti Turkuun opiskelemaan. Vuodesta 1989 hän on työskennellyt biologian ja maantieteen opettajana Kaarinassa. Taiteen tekijänä hän on itseoppinut.
-Olen toki aina tykännyt piirtää, mutta vuonna 2018 tuli yhtäkkiä tunne, että haluan maalata. Ja sitten minä maalasin, hän toteaa. Ohjeita, teknisiä ratkaisuja ja materiaalivaihtoehtoja hän löysi internetistä. Työvälineinä hän käyttää maalitelaa, laastilastaa ja palettiveistä, mutta harvoin sivellintä.
Tarkiainen korostaa, ettei ole ammattilainen, mutta se ei estä häntä olemasta tuottelias. Viidessä vuodessa hän on saanut valmiksi noin 200 työtä, joista on myytykin jo reilusti yli 100.
-En maalaa rahan takia, mutta on aina suuri kunnia, kun joku haluaa ostaa töitäni. Suurempia tulevaisuuden unelmia minulla ei edes ole. Tämä on jo se unelma, jonka halusin toteuttaa, hän iloitsee.
Vailla rajoja on Tarkiaisen kuudes näyttely, joita hänellä on aiemmin ollut kaksi Kaarina-talossa, yksi Café Hallonbladissa Paraisilla ja kaksi Mökki Galleriassa, jota hän erityisesti arvostaa.
-Mökki on itsessään kuin taideteos. Kun astut sinne, astut ihan omaan maailmaan, hän kehuu.

Näyttelyaika: 6.6. – 22.6. 2023, avajaiset ti 6.6. klo 18
Aukiolo: ke – pe klo 12 – 17, la klo 12 – 15

Mökki Gallerian puolesta
Jussi Helle, tiedottaja

TOUKOKUU

MERVI PATALA

“Yhdeksän kukkaa“

5.5. – 3.6. 2023 (huom. viikko 20 on kiinni (17-20.5))

Niitty, 88×110 vesiväri paperille, 2023

Kuvataiteilija Mervi Patala tuo Kaarinan kodikkaaseen Mökki Galleriaan kankaalle ja paperille maalattuja akvarelleja, jotka ovat saaneet inspiraationsa vanhasta juhannustaiasta. Mukana on myös pari suurempaa maalausta, jossa kaikki yhdeksän komeilevat yhdessä: harakankello, puna-apila, siankärsämö, mesimarja, metsämaitikka, heinätähtimö, metsäorvokki, nurmitädyke ja päivänkakkara.

-Näyttelyn nimi ja nimikkoteos pohjautuu taikaan, jossa juhannuksena kerätään tyynynyn alle yhdeksän kukkaa ja pidetään ne siellä yli yön, jonka aikana tulevan puolison pitäisi näyttäytyä unessa, taiteilija hymyilee.

Patala haluaa ylläpitää taikaperinnettä, mutta entisenä biologian ja maantieteen opettaja tunnustaa, että teosten taustalla on myös valistuksellisia vaikuttimia.

-Ihmiset eivät enää tunne kasveja. Lajituntemus arkitaitona rappeutuu, ihmisten luontosuhde heikkenee – ja se on surullista, Patala harmittelee. Kouluissa kasvien tunnistamista ei enää ainakaan samalla järjestelmällisyydellä opeteta kuin menneinä vuosikymmeninä.

-Voimme vain arvailla, mitä tietyistä asioista – kuten käsin kirjoittamisesta ja kasvien keräämisestä – luopuminen koulujen opetuksessa tulee vaikuttamaan meihin. On myös kauhean vaikea suojella sitä, mitä ei tunne, hän pohtii.

Maalaamisen Mervi Patala aloitti jo lapsena mm. Seinäjoen lasten ja nuorten kuvataidekoulussa. Kuvataiteen mahdollisuuksien tuntemista avarsi myös inspiroiva alakoulun opettaja, joka oli ollut läänin kuvataiteilijana. Teini-ikäisenä Patala ryhtyi maalaamaan kansalaisopistossa – aikuisten kurssilla. Tuolloin vielä öljyvärit kiehtoivat eniten, mutta samalla hän alkoi omien sanojensa mukaan päästä jyvälle vesivärimaalauksesta. Nykyään se on hänelle ilmaisumuodoista tärkein.
-Siinä kiehtoo pehmeys, jonka kaltaista en ole muilla tekniikoilla saavuttanut. Vesiväri ”tekee omiaan”. Sattumanvaraisuus on aina mukana. Ehkä pidän siitä ominaisuudesta niin paljon siksi, että minulla on muuten kova kontrollintarve, hän hymyilee.

Ulospäin Mervi Patalan maalauksissa kuitenkin näkyy realistinen, melkein naturalistinen sävy. Hän maalasi vuosien ajan ilmeikkäitä ja sympaattisia lapsihahmoja arkisissa tilanteissa, kunnes koki sen tien tulleen käydyksi loppuun ja siirtyi kasviaiheisiin. Mutta punainen lanka säilyi.
-Minulla pitää olla aina jotain tarkkaa omissa töissäni. Ja luonnollinen muoto, jonka on oltava anatomisesti oikein, taiteilija luonnehtii.

Taiteilijan esittely.
Mervi Patala syntyi 1982 Peräseinäjoella. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta 2001 hän kävi Kauhajoen kansanopiston kuvataidelinjan, mutta päästyään Oulun yliopistoon opiskelemaan biologiaa ja maantiedettä, hän jätti kuvataiteen joksikin aikaa. Veri veti kuitenkin maalaamaan kansalaisopistolle, ja lopulta myös kuvataiteen perusopintoihin yliopistolla. Sikäläisten opettajien kannustamana hän haki ja pääsi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiaan, josta hän valmistui kuvataiteiljaksi (AMK) 2013. Hän kokeili kyllä siipiään myös biologian ja maantieteen opettajana 2008-2009 Kuortaneen lukiossa, mutta sivellin voitti lopulta karttakepin. Tosin kuvataiteita hän opettaa yhä Kaarinan kansalaisopistolla, Turun työväenopistolla ja Turun Sunnuntaimaalareissa.
Hänellä on ollut 13 yksityisnäyttelyä ja 17 ryhmä- tai yhteisnäyttelyä mm. Turussa, Porissa, Oulussa ja Seinäjoella. Hän Taidemaalariliiton, Seinäjoen Taiteilijaseuran ja Turun Taiteilijaseuran jäsen.
Lisätietoja taiteilijasta: http://www.mervipatala.com

Näyttelyaika: 5.5. – 3.6. 2023, avajaiset 5.5. klo 18 Huom! Galleria on kiinni viikko 20 (17-20.5)
Aukiolo: ke – pe klo 12 – 17, la klo 12 – 15
Osoite: Mökki Galleria, Iso-Rauhalinnantie 5, 20780 Kaarina

Mökki Gallerian puolesta
Jussi Helle, tiedottaja

HUHTIKUU

HELI LAAKSONEN

“Poimit sydämeni kirjahyllystä“

5.4. – 3.5. 2023

Runoilija Heli Laaksonen saapuu Kaarinaan uudenlaisen taidekokonaisuuden kanssa. Poimit sydämeni kirjahyllystä on runovuoropuhelu, joka on ilmestynyt sekä kirjana, äänikirjana että runoista inspiroituneina maalauksina. Näyttelyn avajaiset 5.4. klo 18 ovat samalla myös runoilta, jossa Heli kertoo runojen ja maalausten synnystä ja tarinoista niiden takana. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta Mökki on pieni ja sisään mahtuu vain kolmisenkymmentä ihmistä kerrallaan, joten kannattaa saapua ajoissa.

Teos sai alkunsa, kun Heli tutustui sattumalta latvialaisen modernistin Aleksandrs Čaksin (1901-1950) runoihin. Satavuotiaat, aivan tuoreet runot puhuttelivat niin, että hän alkoi kääntää niitä suomeksi – yleiskielelle – ja kirjoitti jokaiseen myös vastausrunon – omalla tutulla lounaismurteellaan.

Poimit sydämeni kirjahyllystä sisältää 15 Helin suomentamaa runoa ja 15 vastausrunoa niihin. Jokaisesta runoparista hän on tehnyt lisäksi maalauksen tai installaation. Metsästä löydetty tuoli, sepän pajan lattialle hylätty salpa ja suutarin puinen lesti ovat esimerkiksi maalausten pohjina. Maalauksista ja runoista koostettu kiertävä näyttely päättyy Kaarinan Mökki Galleriaan. Poimit sydämeni kirjahyllystä -kirja on loppuunmyyty, mutta se on kuunneltavissa digitaalisena äänikirjana.

Poimit sydämeni kirjahyllystä -kokonaisuus on palkittu sekä Latviassa että Suomessa. Joulukuussa 2021 sille myönnettiin Riiassa Aleksandra Čaka Balva -taidepalkinto, ja 2022 Suomen Yleisradion Tanssiva karhu -runouspalkintoraati antoi teoksesta Laaksoselle Kääntäjäkarhu-maininnan.

Viime vuosina runoilija onkin ollut kallellaan kuvataiteeseen päin, näyttelyitä on ollut mm. Emil Cedercreutzin museossa ja J.H. Erkon taiteilijakodissa. Raumalainen taidegraafikko Mari Aspola luonnehtii uusia teoksia näin: ”Heli Laaksonen maalaa kirkkain, rehevin kontrastein arkea näkyviksi kolmiulotteisiksi installaatioiksi, joissa elämä on vahvasti läsnä. Hän löytää esineille leikittelevän analyyttisen ilmeen, joka on vuosien varrella kehittynyt hänen omaksi kieliopikseen.”

Lisätietoja Poimit sydämeni kirjahyllystä -hankkeesta:
https://www.hulimaa.fi/ajopaivakirja/525-nii-laehel-o-se-aik-eli-pian-poimitaan-sydaemiae-kirjahyllyistae
https://www.hulimaa.fi/laaksonen-lausuu-latviassa

Taiteilijan esittely:
Heli Laaksonen syntyi 1972 Turussa, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Uudessakaupungissa. Hän valmistui filsofian maisteriksi vuonna 2000 Turun yliopistosta pääaineenaan suomen kieli. Helsingin ja Tarton yliopistoissa hän opiskeli lisäksi viron kieltä ja kulttuuria. Viime vuonna hän valmistui luonto- ja ympäristöneuvojaksi Ammattiopisto Liviasta Tuorlassa.
Heli Laaksonen tunnetaan Suomen suosituimpana runoilijana, joka kirjoittaa ja esittää runonsa lounaismurteella. Hänen debyyttinsä ja samalla läpimurtonsa oli 2000 julkaistu Pulu uis. Sen jälkeen häneltä on julkaistu viisi runokokoelmaa, tusinan verran muita teoksia, lukuisia äänikirjoja, näytelmiä ja käännöksiä. Työstään hänelle on kertynyt paljon tunnustuksia ja arvostettuja palkintoja, kuten Kirsi Kunnas -runopalkinto vuonna 2020.
Kuvataiteilijana hän on ollut aktiivinen vuodesta 2017 lähtien, ja hänen töitään on nähty museoissa ja gallerioissa mm. Harjavallassa, Tuusulassa, Iittalassa, Ypäjällä ja Rauman Lapissa, jossa taiteilija itsekin asuu.

Näyttelyaika: 5.4. – 3.5. 2023, avajaiset 5.4. klo 18.
Aukiolo: ke – pe klo12 – 17, la klo 12 – 15 Huom! Galleria on kiinni pääsiäisen aikana 7.4. ja 8.4.

Mökki Gallerian puolesta
Jussi Helle, tiedottaja

TAMMIKUU ja HELMIKUU

Neljän taiteilijan yhteisnäyttely:

JANI RÄTTYÄ, JARKKO RANTANEN, HANNA VARIS, KALEVI LISKI

“Elämän aarteet“

13.1. – 18.2. 2023

Kalevi Liskin “Timantti”, öljy kankaalle

Kaarinalaisen Mökki Gallerian vuosi starttaa neljän ansiokkaan taiteilijan yhteisnäyttelyllä ”Elämän aarteet”. Jokaiselta on tulossa näyttelyyn 2 – 4 teosta. Teeman ideoi Mökki Gallerian emäntä, galleristi Sibel Kantola, joka halusi näyttelyn avulla korostaa, että jatkuvista ikävistä uutisista huolimatta elämässä on yhä kauniita ja arvokkaita asioita, joita voi vaalia, arvostaa ja tuoda esille.

Taiteilijat saivat itse valita näyttelyyn tuomansa teokset, joissa ilmentävät oman elämänsä aarteita. He kertovat niistä seuraavasti:

Jani Rättyä:

”Tuon näyttelyyn abstrakteja maalauksia. Sillä tekotavalla koen ilmaisevani elämän voimaa luontevasti.

Elämä itsessään on aarre ja lahja, ihmisen potentiaali on rajaton.Värien ja aineen kautta yritän ilmentää elämän mahdollisuuksia: me emme tiedä vielä, mitä meistä tulee ja minne me menemme.

Taide on kietoutunut elämän voimaan, sitä voi ajatella mittaamattomana avaruutena. Materiaalit kestävät vain jonkin aikaa, mutta niiden kautta voidaan tavoittaa ajattomia asioita.”

Jani Rättyä syntyi 1973 Nivalassa, valmistui Turun piirustuskoulusta kuvataitelijaksi 1998, ja jatkoi kuvataiteen maisterin tutkintoon Turun taideakatemiaan, josta valmistui 2014 pääaineenaan kuvanveisto.

Jani Rättyä tunnetaankin monista julkisista veistoksista, esim. Turussa Päivänkakkara(2011, yhteistyö Antti Stöckellin kanssa). Rättyän julkisia veistoksia on esillä myös Naantalissa, Seinäjoella ja Tampereella.

Taidemaalarina Jani Rättyä debytoi 2007 ja siitä lähtien hän on mieltänyt itsensä kuvataitelijaksi, joka toimii tilanteesta riippuen niin taidemaalarina kuin kuvanveistäjänäkin. Hänen teoksiaan on esitelty yli 20 yksityisnäyttelyssä ja yli 30 yhteisnäyttelyssä ympäri Suomea sekä mm. Saksassa, Alankomaissa, Venäjällä, Virossa, Marokossa, Portugalissa ja Yhdysvalloissa.

Jarkko Rantanen:

”Minulta näyttelyyn tulee alumiinille tehtyjä öljymaalauksia. Aiheet ovat kotini puutarhasta ja lähimetsästä. Nämä paikat ovat minulle tärkeitä ja toimivat ehtymättöminä maalausaihevarastoina, eräänlaisina aarreaittoina. Aarre on usein kätketty, ja sitä etsitään erilaisten karttojen avulla ehkä koko elämän ajan. Mahdollisuus taiteen tekemiseen on itsessään arvokasta. Hyvää taidetta voi pitää julkisena aarteena.”

Jarkko Rantanen on Ähtärissä 1980 syntynyt, nykyään Turussa työskentelevä taidemaalari. Työn perustana ovat maisemamaalaukset, muotokuvat ja asetelmat, joita hän maalaa pääasiassa öljyvärein erilaisille pinnoille kuten kankaalle tai alumiinille. Hänen tyyliään voi luonnehtia ekspressionistiseksi, mutta siinä on mukana pikkutarkkaakin realismia.Hän on opiskellut kuvataiteita Turun taideakatemiassa 2002-2006 (Kuvataiteilija (amk) ja Oriveden opistolla 2001-2002. Hänen töitään on esitelty lukuisissa yhteisnäyttelyissä ja 19 yksityisnäyttelyssä ympäri Suomea.

Hanna Varis:

”Valitsin ystävyyden, matkustamisen ja tunteet. Ne kaikki tekevät elämästä elämisen arvoisen ja ainakin minulle merkitsevät eniten. Kuvaan asioita yleensä aika esittävästi ja tarinallisesti, pidän myös väreistä. Taide itsessään voi olla aarre: saan usein palautetta siitä miten teokseni puhuttelevat katsojaa , ja joskus teoksiani hankitaan kotien seinille juuri tuossa merkityksessä. Osa näyttelyn teoksista on aivan uusinta tuotantoani.”

Hanna Varis on Kuusankoskella 1959 syntynyt, pääkaupunkiseudulla nuoruudessaan vaikuttanut ja nykyään Turussa asuva taidegraafikko ja -maalari. Hän valmistui taiteen maisteriksi 1990 Taideteollisesta korkeakoulusta. Hän on uransa aikana pitänyt yli 90 yksityisnäyttelyä ja osallistunut lukusiin yhtesinäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla, ja hänen teoksiaan on kaikissa Suomen keskeisimmissä taidekokelmissa. Hanna Varis on Suomen Taidegraafikoiden ja Taidemaalariliiton jäsen sekä Turun Taidegraafikot ry:n puheenjohtaja.

Kalevi Liski nukkui pois joulun alla 20.12. 2022 mutta korosti ennen poismenoaan, että haluaa maalaustensa osallistuvan ”Elämän aarteet” -näyttelyyn. Liski oli ansioitunut taidemaalari, joka tunnetaan iloa, valoa ja erityisesti keltaista väriä hehkuvista abstrakteista maalauksistaan. Elämänsä aarteiksi hän mainitsi oman työhuoneensa sekä rakkaan vaimonsa Terhin, joka mahdollisti hänen työnsä jatkumisen viimeisiin hetkiin saakka.

Luovutetun Karjalan Vuokselassa 1937 syntynyt Kalevi Liski aloitti maalaamisen jo 8-vuotiaana.

Ateneumin ilta- ja päiväkoulu tarjosivat 1956 Helsinkiin muuttaneelle Liskille oppia niin maalaamiseen kuin lavastamiseenkin. Taideteollinen ammattikoulu ja opisto syvensivät taitoja. Liski teki pitkän työuran Yleisradion palveluksessa lavastajana 1962-2000, mutta kuvataiteen tekeminen kulki rinnalla koko ajan. Jäätyään eläkkeelle hän alkoi maalata ammattimaisesti.

Kalevi Liskin maalauksia on nähty yli 20 yksityisnäyttelyssä ympäri Suomea ja lukuisissa yhteisnäyttelyissa myös ulkomailla, kuten Ruotsissa, Hollannissa, Portugalissa, Unkarissa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa.

Näyttelyaika: 13.1.-18.2. 2023, avajaiset 13.1. 2023 klo 18-20.

Huom! 18.1.2023 Mökki Galleria on kiinni.

Mökki Gallerian puolesta
Jussi Helle, tiedottaja

2022

LOKAKUU ja MARRASKUU

Kalevi Liski

“Toisinto“

8.10. – 18.11. 2022

“Näen meren”, öljy kankaalle

Kalevi Liskin 85-vuotisjuhlanäyttely Toisinto Mökki Galleriassa 8.10. – 18.11. 2022

Lokakuun ja Marraskuun näyttelyssä Kaarinan kodikas Mökki Galleria täyttyy jälleen ilon ja rakkauden väreistä.

Vuosi sitten syyskuussa Mökki Galleriassa 70-vuotista uraansa näyttelyllä juhlistanut taidemaalari on ehtinyt vuoden aikana kokea paljon.

-Olen ollut hyvin vakavasti sairaana, ja tämä näyttely on minulle kirjaimellisesti uusi alku, hän kertoo. Käänne koitti keväällä taiteilijalle hyvin rakkaassa Firenzen kaupungissa.

-Se oli vaikeinta aikaa, luulin jo etten enää kykenisi maalaamaan. Mutta sitten Piazza Pitti Palace hotellin omistaja toi huonesseen kauniita tulppaaneja, taiteilija taustoittaa. Kun kukat yllättäen kuihtuivat, Liski liikuttui ja tarttui jälleen toimeen. Syntyi seitsemän kukka-aiheisen maalauksen sarja.

-Se oli sairausvaiheen jälkeen hyvin tärkeä hetki, mutta kuitenkin vain välietappi, joka ohjasi minut taas tekemään työtä, taiteilijaa tarkentaa. Kukkasarjansa lisäksi hän tuo näyttelyyn useita muitakin uusia maalauksia, jotka ovat tuttuun tapaan abstrakteja positiivisten tunteiden manifestaatioita.

Edes keväällä alkanut sota Euroopassa ei löytänyt tietään Liskin maalauksiin. Ei vaikka hän on itse sota-ajan lapsi.

-Vaikka se naiivilta kuulostaakin, haluan vain antaa ihmisille rakkautta. Ja kauneutta voi korostaa olematta imelä, Liski uskoo.

-En kuitenkaan kuvittele pystyväni parantamaan maailmaa. Minä vain ilmaisen itseäni ja olen iloinen, jos muutkin saavat siitä voimaa, hän huomauttaa.

Kalevi Liski haluaa painottaa, että Mökki Galleria on hänen taiteelleen ja vakaumukselleen erityisen sopiva paikka.

-Mökki Galleria on vastannut juuri sitä henkeä, jota olen halunnut etsiä. Siellä tapaa ihmisiä, joilla on sydän, hän kehuu.

Taiteilijan esittely:

Luovutetun Karjalan Vuokselassa 1937 syntynyt Kalevi Liski on evakko- ja sota-ajan lapsi, joka aloitti maalaamisen jo 8-vuotiaana. Sotatraumojen varjostamassa kodissa teatteri tarjosi nuorelle pojalle vahvoja tunne-elämyksiä, ja Liski aikoikin näyttelijäksi. Uutiskuvalehti Viikkosanomien järjestämän kuvataidekilpailun voitto avasi kuitenkin myös toisen polun itseilmaisulle.

-Viikkonsanomat järjesti 1951 Helsinkiin palkintomatkan, jonka yhteydessä pääsin käymään muun muassa Ateneumissa, Liski muistelee.

Ateneumin iltakoulu ja myöhemmin päiväkoulu tarjosivat 1956 pysyvästi Helsinkiin muuttaneelle nuorelle miehelle oppia niin maalaamiseen kuin lavastamiseenkin. Taideteollinen ammattikoulu ja opisto syvensivät käytännön taitoja. Varsinaisen työuransa Liski tekikin Yleisradion palveluksessa lavastajana 1962 – 2000, mutta kuvataiteen tekeminen kulki rinnalla koko ajan. Jäätyään eläkkeelle hän alkoi maalata ammattimaisesti.

Näyttelyaika: 8.10. – 18.11. 2022, avajaiset 08.10. klo 12-15.

Huom! Galleria on kiinni viikko 42 (19-23.10)

Aukiolo: ke – pe klo12 – 17, la klo 12 – 15

Mökki Gallerian puolesta
Jussi Helle, tiedottaja

SYYSKUU

Pekka Vallittu

“Värien ja viivojen kertomaa“

2.9. – 29.9. 2022

“Flyygeli”, öljy, 60×60 cm, 2021

Syyskuussa kodikasta Mökki Galleriaa komistuttavat kuvataiteilija Pekka Vallitun abstraktit ja lähes abstraktit öljyvärimaalaukset.

Pekka Vallitun maalauksissa – niin teknisesti kuin visuaalisestikin – on olennaista kerroksellisuus.

-Maalaan aina tiettyjä voimakkaita värejä päällekkäin, sitten eri vaiheissa kaavin niitä osittain pois – ja sieltä pulpahtaa värejä esiin, hän kertoo.

Vaikka maalaukset ovat usein ensisilmäyksellä abstrakteja, niissä on Vallitun mukaan aina lähtökohtana jokin figuuri – tai viiva, josta hän innostui neljä vuotta sitten.

-Viivassa on aina mukana ajatus dualismista: että näkee asiassa vähintään kaksi puolta, jotka elävät omaa elämäänsä. Näyttelyn nimi olisikin voinut yhtä hyvin olla myös Siirtymä, taiteilija puntaroi.

-Tein ensin yhden vuoden lähes pelkkää viivaa. Viivakausi toki jatkuu edelleen, mutta teoksissa on nyt enemmän värejä ja pintaa, hän hymyilee.

Pekka Vallittu on piirtänyt, maalannut ja valokuvannutkin lähes koko ikänsä. Maalauksissa oma linja on viime vuosina selkeytynyt ja tarkentunut, vaikka tietyt elementit ovatkin osoittautuneet pysyviksi.

-Värejä on tullut lisää, ja työn jälki on pelkistetympää. Mutta pintatekstuuri on säilynyt, ja maisemia, kasveja tai lintuja sieltä on löydettävissä edelleen, mutta kätketympänä, hän miettii.

Värien ja viivojen kertomaa -näyttelyn teokset ovat muutamaa maalausta lukuunottamatta uusia. Ne ovat kertymä vuoden ajalta, johon sisältyi kolme intensiivisempää luomisjaksoa. Vallitulla ne ajoittuvat useimmiten tammikuuhun, pääsiäiseen ja heinäkuuhun.

Vallitun luomisperiodeja rytmittää myös hänen työnsä yliopiston hammaslääketieteen laitoksen johtana. Työ on heijastunut myös tiettyihin maalauksiin, kuten Flyygeliin, jonka voi mieltää työyhteisön metaforana.

-Flyygeli on esineenä monumentaalinen, mutta elää olosuhteiden, esimerkiksi ilmankosteuden mukaan. Koskettimista löytyy se herkkyys, jolla tätä vahvaa esinettä pitäisi ohjata, taiteilija taustoittaa.

Pääsääsäntöisesti hän ei kuitenkaan halua johdatella taiteensa kokijaa, eikä siksi edes aina halua nimetä teoksiaan.

-Silloin se on täysin katsojan omassa vallassa, miten hän teoksen näkee. Haluan antaa hänelle siihen täyden vapauden, Vallittu sanoo.

Tietoja taiteilijasta:

Pekka Vallittu syntyi Mikkelissä 1965, mutta hänen sukunsa juuret ovat Karjalan Käkisalmella. Hän valmistui hammasteknikoksi 1988 ja hammaslääkäriksi Kuopion yliopistosta 1994. Nyt hän asuu Kaarinan Kuusistossa. Hän työskentelee Turun yliopiston biomateriaalitieteen professorina ja hammaslääketieteen laitoksen johtajana.

Maalaamisen Pekka Vallittu aloitti kouluikäisenä itse ostamillaan välineillä ja itse oppien. Ensimmäisen julkisen näyttelynsä hän piti 2012 Turussa Galleria Rayassa. Sittemmin hänen töitään on nähty esimerkiksi synnyinkaupunki Mikkelissä GalleriArissa, Naantalin Taidehuoneessa ja Galleria Foggassa Helsingissä.

Pekka Vallittu näkee taiteen tekemisen ja tieteellisen tutkimuksen prosessit hyvinkin samankaltaisina.

-Niissä on olennaista värien tai tutkimusdatan palaset, jotka sitten saatetaan yhteen strukturoiduksi, rytmikkääksi entiteetiksi, Vallittu kuvailee.

Lisätietoja taiteilijasta: http://www.pekkavallittuart.com

Näyttelyaika: 2.9. – 29.9. 2022

Gallerian aukiolo: ke – pe klo 12 – 17 ja la klo 12 – 15. Huom. uudet aukioloajat!

ELOKUU

Jenny Wiik

“Okeanos“

5. – 31.8. 2022 (Huom! Olemme kiinni 9.8. ja 10.8.)

Grasslands, 30 x 30 cm, akryyli ja öljy kankaalle

Mökki Gallerian ensimmäinen näyttely kesätauon jälkeen on Jenny Wiikin Okeanos. Kodikas galleria saa seinilleen kuvittajana, kirjailijana ja graafisena suunnittelijanakin tunnetun Wiikin akryyli-, öljyväri ja vesivärimaalauksia. Teokset ovat syntyneet ainakin toistaiseksi julkaisematta jääneen romaanin innoittamana.

-Kun esikoisromaanini, lasten ja nuorten fantasiakirja Bildbindaren julkaistiin vuonna 2012, aloin pian työstää toista. Sitten tyttäreni syntyi, perustin oman kuvittaja-graafikkofirman ja kirjoittaminen jäi tauolle, taiteilija kertoo.

-Romaanin tapahtumat olisivat sijoittuneet maailmaan nimeltä Okeanos. Olin jo ehtinyt piirtää ja maalata itselleni kuvia siitä maailmasta eikä tarinan visuaalinen puoli jättänyt minua rauhaan – se oli ikään kuin juurtunut minuun, hän paljastaa.

Näyttelyn taustalla oli siis taiteilijan halu päästä sisälle luomaansa sci-fin ja fantasian välimaastomaailmaan, jota sävyttävät animisimi sekä tekniikan ja luonnon yhteensulautuminen. Taiteilijan kuvallista ilmaisua hallitsee symbolistinen ote. Aihepiirinä toistuvat usein vesi ja luonto.

-Tämän näyttelyn työt ovat hiukan aiempaa tyyliäni tummasävyisempiä, ja figuratiivinen symboliikka astuu abstraktiota enemmän esille. Teokset eivät myöskään kuvaa tarinan tilanteita, vaan tunnelmia ja ympäristöä, Wiik tarkentaa.

Maalatessaan Jenny Wiik haluaa vapautua kontrollista ja antaa vallan spontaanille intuitiolle. Toisin kuin kuvituksia tehdessään hän ei maalatessaan juurikaan suunnittele työn lopputulosta.

-Pää on liian täynnä tavaraa, ja pakko se tavara on johonkin laittaa, hän nauraa.

-Ajattelen ehkä liikaakin koko ajan, joten haluan tehdä jotain myös ajattelematta, hän lisää.

Lähtökohdasta huolimatta Wiikin taiteessa on paljon filosofista ja eettistä pohdintaa. Niissä virtaa hänen arvojensa ydinneste: kestävyys, ekologisuus, kiltteys, ihmisarvot.

-Kuulostaa kliseeltä, mutta kyllä taide on hyväksi mielenterveydelle – vaikka se ei koskaan pelkkä väline olekaan, hän korostaa.

Tietoja taiteilijasta:

Jenny Wiik syntyi 1978 Hyvinkäällä suomenruotsalaiseen perheeseen. Hän asui lapsuudessaan 8 vuotta vanhempiensa kanssa Ruotsissa, palasi näiden mukana Hyvinkäälle, kävi taidepainotteisen lukion Helsingissä, käväisi opiskelmassa Uudessakaarlepyyssä ja Tukholmassa, mutta juurtui lopulta Turkuun, jossa opiskeli, opetti ja tutki taidehistoriaa Åbo Akademissa. Tällä hetkellä hän on mukana varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun tutkimusprojektissa Yrkeshögskolan Noviassa. Hankkeen tavoite on tukea syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja perheitä.

Kuvittajanuransa Jenny Wiik aloitti jo teini-iässä 1997, jolloin hän piirsi isänsä toimittaman radio-ohjelman infolehtiseen havainnekuvia kasveista. Sen jälkeen hän on toiminut freelancer-kuvittajana monenlaisille organisaatioille ja firmoille niin muoti-, opetus- kuin pelialallakin. Wiik on myös kirjailija, kielikonsultti ja taidekriitikko.

Okeanos on hänen toinen oma taidenäyttelynsä. Ensimmäisen hän toteutti 2020 niin ikään Mökki Galleriassa. Syksyllä 2021 hänellä oli yhteisnäyttely Mökki Gallerian galleristi Sibel Kantolan kanssa Luostarin Välikadulla Turussa.

Lisätietoja taiteilijasta: http://jennywiik.com ja info(at)jennywiik.com

Näyttelyaika: 5. – 31.8. 2022

Olemme kiinni 9.8 ja 10.8.2022

Gallerian aukiolo: ti – pe klo 10 – 16.

KESÄKUU

Ulrike Lyhs feat. Henrik Paavilainen

“Views of men 2019“

7. – 22.6. 2022

Luck is pretty random – things happen or they dont, 29,5 x 42 cm, guassi paperille

Mökki Gallerian kesäkuun monikerroksinen näyttely yhdistää valokuvaa, maalausta, puheääntä sekä floristista koristelua. Kuvataiteilija Ulrike Lyhs on työstänyt tavallisten eri-ikäisten miesten muotokuvia. Teosten taustana on Lyhsin valokuvaamia metsäluonnon yksityiskohtia, joiden päälle taiteilija on liimannut guassiväreillä paperille maalaamansa muotokuvat.

-Teokset kuvaavat oikeita ihmisiä ja oikeaa luontoa. Haluan näyttää niissä jotain todellista, en abstraktia tai fantasiaa…

Näyttely on tavallaan jatkoa Lyhsin neljä vuotta sitten helsinkiläisessä vaatekaupassa järjestämään näyttelyyn, jossa esillä oli naisten muotokuvia heidän itsensä kirjoittamin kommentein höystettynä. Nyt mukana on äänitettyä puhetta, josta vastaa Lyhsin työtoveri Henrik Paavilainen.

Molemmat taiteilijat ovat päivätöissä turkulaisessa lääkealan yrityksessä. Paavilainen ei aiemmin ollut osallistunut taideprojekteihin.

-Mutta taiteen ja tieteen tekemisessä on paljon yhteistä. Luovuudella on molemmissa suuri merkitys. Ja kummatkin vaativat kovaa työtä ennen kuin tulee valmista, Paavilainen sanoo.

Paavilainen sai toimia muotokuvissa esiintyvien miesten – Lyhsin työtoverien ja ystävien – mietteiden ja näkemysten tulkitsijana. Luettu teksti perustuu Lyhsin tekemiin kysymyksiin.

-Miltä tuntuu olla parisuhteessa? Mitä on olla mies? Mikä on hienointa elämässä?, Lyhs luettelee esimerkkejä kymyksistään.

-Ne ovat pieniä tuokiokuvia kohteidensa elämästä juuri sillä tietyllä hetkellä, mutta hyvin henkilökohtaisia ja intensiivisiä. En kuitenkaan painostanut tai ohjannut heitä mitenkään, taiteilja korostaa.

Teoksissa ei kerrota miesten ikää, kansallisuutta saati nimiä.

-Ne ovat tavallisen miehen puhetta, joka ei sisällä traagisia tapahtumia tai tarinoita erityisistä saavutuksista, Paavilainen sanoo.

-Halusin hiukan rikkoa kliseitä ja osoittaa, että miehet eivät ole kiinnostuneita vain kalastuksesta, grillaamisesta tai tisseistä, Lyhs virnistää.

Teoksia on tarkoitus katsella ja kuunnella samaan aikaan. Kuuntelu tapahtuu kuulokkeilla omasta puhelimesta, johon saa avattua linkin galleriassa esillä olevan QR-koodin kautta. Mikko Huhtinen on vastannut tekniikasta. Teosten kokonaisuuden täydentää metsäistä teemaa jatkava sammalkoristelu, jonka galleriatilaan on toteuttanut kukkastudio Blomma Creativesin floristi Kristiina Suo-Kustaa.

Taiteilijan taustaa:

Ulrike Lyhs on kotoisin Berliinistä, mutta asunut Suomessa jo vuodesta 1995. Maalausta hän on harrastanut pikkulapsesta saakka, mutta ei ole opiskellut alaa saati tehnyt sitä työkseen. Hän opiskeli eläinlääkäriksi synnyinkaupungissaan, tuli tekemään väitöskirjaa Helsinkiin, mutta työelämä kuljetti hänet sittemmin myös Tanskaan ja Hollantiin.

Näyttelyaika: 7.6. – 22.6. 2022

Gallerian aukiolo: ti – pe klo 10 – 16.

Osoite: Mökki Galleria, Iso-Rauhalinnantie 5, 20780 Kaarina

TOUKOKUU

Sinikka Hurskainen

“Pilkettä silmässä“

3.5.-2.6. 2022

Takaisin luontoon, öljy kankaalle, 33 x 41 cm

Mökki Gallerian toukokuun näyttely on taidemaalari Sinikka Hurskaisen Pilkettä silmässä. Naivistisissa öljyvärimaalauksissa korostuu värien riemu.
-Ne on tehty tuomaan iloa. Sitä ihmiset tarvitsevat juuri nyt keskellä murheellisia aikoja: mahdollisuutta heittää murheet hetkeksi sivuun, taiteija sanoo.
Sinikka Hurskainen kertoo opiskelleensa ja kokeilleensa monenlaisia tyylejä ja tekniikoita, mutta palaavansa aina naivismiin.
-Ehkä minulta löytyy sellaista lapsenomaista pilkettä silmäkulmasta. Naivistiset maalaukset herättävät pääasiassa myönteisiä tunteita, ja niissä voi käyttää omaa mielikuvitustaan estoitta, taiteilja hymyilee.
Pilkettä silmässä -näyttelyn 15 teoksesta suuri osa on esillä ensimmäistä kertaa, ja monet niistä ovat syntyneet koronapandemian aikana.
-Kaikki korona-aikaan tehdyt työt lähteävät nyt maailmalle. Minulla on tänä vuonna uskomattomat yhdeksän näyttelyä, joista neljä on ulkomailla, Hurskainen iloitsee.
Hurskaisen töitä on toki nähty jo aiemmin ulkomailla kymmenissä näyttelyissä, kuten Ranskassa, Belgiassa, Venäjällä ja jopa Intiassa. Noin viiden näyttelyn vuositahti on jatkunut koronapaussia lukuunottamatta jo toistakymmentä vuotta. Ja kaikki alkoi melkeinpä vahingossa.
-Olin avaamassa erästä teatterifestivaalia, johon saapunut belgialainen vieras sattui näkemään minun tekemiäni naivistisia postikortteja. Hän innostui niistä ja rohkaisi minua lähettämään töitäni Puolan Katowicessä järjestettävään naivistisen taiteen näyttelyyn, Hurskainen kertoo. Hänet hyväksyttiin näyttelyyn, jonka myötä kutsuja alkoi sadella ympäri maailmaa.
-Taikuri on itsekin ihmeissään, taiteilja nauraa.
Taitelijan esittely:
Sinikka Hurskainen syntyi Kuusankoskella 1951. Unelma taiteilijuudesta syttyi jo lapsena, mutta työläisvanhemmat kannustivat tytärtään hankkimaan turvallisemman sosionomin koulutuksen. Hurskainen päätyi tekemään pitkän uran poliitikkona: hän toimi SDP:n kansanedustajana 1983 – 1999 ja 2003 – 2011. Tuona aikana taiteelle ei jäänyt aikaa, mutta pestin loputtua taide kutsui toden teolla.
-En silloin ajatellut ryhtyväni taiteilijaksi itse, vaan halusin alkaa opiskella taidetta, hän paljastaa. Hän kartutti osaamistaan vapaissa taidekouluissa, avoimessa yliopistossa ja Imatran taidekoulussa, jota kautta hän pääsi Pietarin taideakatemian professorien oppiin ja kutsuttiin myös Pietarin taiteiljaunionin jäseneksi. Toinen tärkeä kaupunki on ollut Pariisi, jossa Hurskainen opiskeli kahtena vuotena taiteilja Pascal Poitoux’n oppilaana.
Näyttelytoimintaa Sinikka Hurskaisella on ollut kotimaassa jo vuodesta 1999, ulkomailla vuodesta 2005. Hän luonnehtii itseään euroopplaiseksi naivistiksi, koloristiksi ja symbolistiksi. Tällä hetkellä hän asuu sekä Imatralla että Helsingissä.
Lisää taiteiljasta: http://www.sinikkahurskainen.fi

Näyttelyaika: 3.5 – 2.6. 2022
Gallerian aukiolo: ti – pe klo 10 – 16. Huom! Galleria on kiinni viikon 20 eli 17. – 20.5.

HUHTIKUU

Sirkku Ketola

“Rauha – Mir”

5.-28.4. 2022

Beyond, 2010, serigraphy and wax on paper, 68 x 54 cm

Mökki Gallerian huhtikuun näyttely on nykytaidegraafikko ja kuvataiteilija Sirkku Ketolan Rauha – Mir, johon taiteilja sai ajatuskipinän gallerian tapetista ja mökkiä ympäröivästä niittymäisestä pihamiljööstä.

-Tulin Mökki Galleriaan aistimaan tilaa, ja näin tapettikuvion. Minulla oli ollut vuodesta 2010 asti odottamassa kahdeksan grafiikkavedosta, jotka nyt sopivat yhteen tapetin ja mökin ympäristön tunnelman kanssa. Ne vedokset toimivat lähtökohtana näyttelylle, taiteilija kertoo.

-Kaikissa ripustuksissa annan tilan vaikuttaa, se on aina ihan oma elementtinsä näyttelyissä. Uskon, että nämäkin työt ovat odottaneet tätä näyttelyä, niiden paikka on juuri siellä mökissä, taiteilija hymyilee.

Sirkku Ketola tunnetaan parhaiten isokokoisista ja kehollisista installaatioistaan, mutta Rauha – Mir -näyttelyssä hänellä on pitkästä aikaa esillä kehyksiin mahtuvia grafiikkavedoksia. Niissä paperille tehdyt serigrafiateokset esittävät pihapiirin eläimiä kuten kissa, jänis, lammas ja lokki kedon kasvien läheisyydessä. Teoksissa vallitsee odottava tunnelma.

-Vähän kuin eläimet olisivat varuillaan ja odottaisivat, mitä tapahtuu seuraavaksi, Ketola miettii.

Eläinhahmot Sirkku Ketola on työstänyt itse ottamista valokuvista. Niiden silmät hän on käsitellyt vahalla ja saanut ne näyttämään kosteilta, elävämmiltä. Mutta Ketolan mukaan hänen tekniikkansa, serigrafia, sisältää jo itsessään elävyyden ominaisuuksia: toistosta syntyvää variointia.

-Serigrafia ja ornamentiikka on toisteista kuten elämä, mutta kuitenkin uniikki. Luonto toimii samoin: samalla kaavalla se luo lukemattomia eri variaatioita. Ja ne erot, se väreily siellä jossain toisteiden välissä on se tärkein juttu, hän valottaa taiteensa ydintä.

-Innostuin serigrafiasta, koska sitä ei pysty kontrolloimaan täysin – kuten ei elämääkään. Esimerkiksi paperi elää ilmankosteuden mukaan, ja syntyy ”virheitä”, jotka kiehtovat minua. Yritän saada kuvallistettua kysymyksiä, mitä on syntyminen, eläminen ja kuoleminen tässä maailmassa, hän lisää.

Taiteilijan esittely:

Sirkku Ketola syntyi Turussa 1973. Hän kävi Puolalanmän musiikkilukion ja nuorena hänen tapansa ilmaista ja ymmärtää maailmaa olikin musiikki, erityisesti laulaminen. Kuoromatkoilla hän pääsi myös näkemään maailmaa varsin laajalti ja konkreettisesti.

Lukion jälkeen hän opiskeli sekä kasvatustieteitä Turun yliopistossa että kuvataiteita taidegrafiikan linjalla Turun piirustuskoulussa ja valmistui molemmista 2003. Kuvataide kuitenkin vei kokonaan mukanaan, joten Ketola jatkoi opintojaan Helsingin Kuvataideakatemiassa ja valmistui kuvataiteen maisteriksi 2009. Ensimmäisen yksityisen näyttelynsä hän piti Turussa Galleria Joellassa jo vuonna 2003, mutta sittemmin näyttelyitä ja työskentelymatkoja on ollut lukuisissa maissa kuten Yhdysvallat, Kanada, Austaralia, Taiwan, Venäjä, Ruotsi, Liettua, Puola, Viro ja varsinkin Belgia, jossa hän on myös asunut pidempään.

-Olen turkulainen, mutta minulla ei ole yhtä identiteettiä: olen aina kokenut koko maailman kodikseni, Ketola korostaa.

-Haluan olla sellainen taiteilija, joka kulkee kaikkialla ja aistii, keskustelee, kuuntelee. Taiteilija on reseptori, joka asettuu sellaisiin paikkoihin, missä taide voi keskustella rehellisesti, olla läsnä ajassa, paikassa ja hetkessä, hän lisää.

Lisää taiteilijasta: http://www.sirkkuketola.com

Näyttelyaika: 5. – 28.4. 2022

Gallerian aukiolo: ti – pe klo 10 – 16. Huom! Galleria on kiinni viikon 15 eli 12. – 15.4.

MAALISKUU 2022

The Photonic Trail – kvanttioptinen aarteenmetsästys

5.-31.3. 2022

The Photonic Trail on immersiivinen kvanttioptinen yksinpeli, joka antaa mahdollisuuden kaikille aloittelijoista konkareihin oppia kvanttioptiikan konsepteja pelaamisen kautta.
Pelissä on aarteenmetsästys kuudella eri tehtävällä, jotka käyvät läpi kvanttioptiikan perusteet.

Mutta mukana on muutakin kuin vain fysiikkaa. Peli on yhdistelmä fysiikkaa, fantasiaa, tarinankerrontaa ja taidetta.

Aloitamme matkamme lumoutuneen valtakunnan syövereistä, missä päämäärämme on löytää Hilbertin Lapio, muinainen ja taianomainen esine, minkä takia kuningaskunnat sotivat aikoinaan toisiaan vastaan, kunnes Lapio kätkettiin. Sanotaan että hän, joka kantaa Hilbertin Lapiota, kykenee matkustamaan mihin tahansa aika-avaruudessa niinkin helposti kuin vain kaivamalla pienen reiän maahan. Huhu myös kertoo, että vain Valon Mestari on arvoinen tämän aarteen löytämiseen ja hallitsemiseen.

Jotta meistä voisi tulla tällainen Mestari, meidän tulee matkata muinaista Photonic Trail -polkua ja suoriutua kaikista edessä olevista esteistä. Haasteet ovat kuuden tehtävän muodossa, ja näiden haasteiden suorittamiseen meidän pitää toteuttaa tieteellisiä kokeita virtuaalisessa kvanttioptiikan laboratoriossa.

Jokainen oikein suoritettu tehtävä vie meidät askeleen lähemmäs Valon Mestarin tittelin saavuttamista ja askeleen lähemmäs Hilbertin Lapion löytämiseen ja hallitsemiseen.

Pelaa interaktiivisen, virtuaalisen kvanttioptisen laboratorion kanssa.

Kvanttioptiikka on tieteen ala, missä tutkitaan miten valokvantit, joita kutsutaan fotoneiksi, vuorovaikuttavat atomien ja molekyylien kanssa. Tämä peli esittelee kvanttioptiikan perusteet hauskalla tavalla, hukkumatta matemaattiseen formalismiin, mutta samaan aikaan ylläpitämällä korkean tason tieteellistä tarkkuutta selityksissä. Maailmassa, joka on täynnä pahansuopia keijuja, kummituslaivoja ja murisevia kääpiöitä, opimme fotoneista, laservaloista, kubiteista, kvanttisuperpositiosta ja kvanttikietoutumisesta.

The Photonic Trail on luotu QPlayLearnin toimesta yhteistyössä Quantum Flytrap -tiimin kanssa, joka välitti virtuaalisen laboratoriopelin.

MAININNAT

Artisti: Sibel Kantola
Konsepti ja tarinat: Radha Pyari Sandhir

Kehitys ja tuotanto: Caterina Foti, Rosario Maniscalco, Sabrina Maniscalco ja QPlayLearn-tiimi.

Näyttelyn ovat sponsoroineet Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto, molemmat osana InstituteQ-yhdistystä, ja tukena Algorithmiq Oy.

IN ENGLISH

The Photonic Trail – A quantum optics treasure hunt

The Photonic Trail is an immersive quantum optics single-player game that allows anyone from beginners to seasoned pros instillate quantum optics concepts through game play.

It is a treasure hunt with 6 missions covering the basics of quantum optics.

But there is more than just physics. It is a combination of physics, fantasy storytelling and art.

We find ourselves immersed in the Enchantic Realm, where our goal is to seek the Hilbert Spade, an ancient, magical artefact that kingdoms once warred over before it was hidden away. They say the person who wields the Hilbert Spade can travel anywhere in spacetime by simply digging a small hole in the ground. They also say that only a Master of Light is worthy enough to attain this treasure.

In order to become such a Master we much traverse the ancient Photonic Trail, overcoming any obstacles in our way. The challenges come in the form of six missions, and to accomplish them we must conduct experiments in a virtual laboratory of quantum optics.

Each successful mission takes you one step closer to becoming a Master of Light, one step closer to finding and wielding the Hilbert Spade.

Play with an interactive virtual quantum optics lab

Quantum optics is the field of how light quanta, called photons, interact with atoms and molecules. This game introduce the basics concepts in a playful way, without delving into the mathematical formalism, but at the same time maintaining a high level of accuracy in the explanations. In a world of mischievous fairies, ghost ships and rumbly dwarves we will learn about photons, laser light, qubits, quantum superposition, and quantum entanglement.

The Photonic Trail has been conceived by QPlayLearn, in collaboration with Quantum Flytrap that provided the virtual lab game.

CREDITS

Artist: Sibel Kantola

Concept and Stories: Radha Pyari Sandhir

Development & Production: Caterina Foti, Rosario Maniscalco, Sabrina Maniscalco and the QPlayLearn team.

The exhibition is sponsored by Aalto University and University of Helsinki, both part of InstituteQ, with support from Algorithmiq Oy.

HELMIKUU 2022

Jani Rättyä

“Hullu abstrakti”

1.-26.2. 2022

“New Normal”2020-2022, Akryyli kankaalle, 60 x 82 cm

Vuoden ensimmäinen näyttely kaarinalaisessa Mökki Galleriassa on monipuolisen kuvataiteilija Jani Rättyän Hullu abstrakti. Kodikkaassa, söpössäkin Mökki Galleriassa Rättyän värikkäiden maalausten voima ja energia korostuu entisestään.

Näyttelyssä on esillä seitsemän akryyliväreillä ja sekatekniikalla toteutettua maalausta.

-Työni ovat usein hyvin intensiivisiä. Ilmaisuni on abstraktia, ekspressiivistä ja joskus aika kaoottistakin, mutta tärkeintä niissä on värien suhteet ja liike, taiteilja luonnehtii teoksiaan.

Rättyä sanoo maalaavansa ilman päämäärävisiota: hänen visionsa rakentuu siveltimenveto kerrallaan.

-Työskentelyni on prosessinomaista. Lähden liikkeelle jostakin yksityiskohdasta, väristä tai sommitelmasta ja lopputulos voi olla yllätys minulle itsellenikin, hän kertoo.

-Maalaukseni ovat olemassolon jälkiä. Minulle on olennaista, että teoksessa näkyy sen tekeminen ja työhön käytetty energia. En tosin mieti katsojaa maalatessani. Kun itse saa työstään ihmetyksen ja uuden kokemisen tunteen, niin sen voi luovuttaa eteenpäin muiden katsottavaksi, hän jatkaa.

Maalaaminen on Jani Rättyälle läsnäolemista itsensä kanssa ja antautumista impulssien ohjailtavaksi.

-Olen pyrkinyt eroon mielen kontrollista. Annan maalaukselle tilaa kehkeytyä ja vain tapahtua. Olen oppinut, että mielenkiintoisimmat kohdat syntyvät ikään kuin sattumalta, hän sanoo.

Taiteiljan esittely:

Jani Rättyä syntyi 1973 Nivalassa. Hän asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan myös Turussa, Espoossa ja Nurmijärvellä. Lukion jälkeen hän opiskeli piirtämistä Limingan taidekoulussa prepatakseen itseään arkkitehtikoulun pääsykokeisiin, mutta keino päihitti päämäärän ja Turun Piirustuskoulu arkkitehtikoulun valittuna opinahjona. Rättyä valmistui Turun Piirustuskoulusta kuvataitelijaksi 1998, ja jatkoi siitä Kuvataiteen maisterin tutkintoon Turun Kuvataideakatemiaan, josta valmistui 2014 pääaineenaan kuvanveisto.

Jani Rättyä tunnetaankin myös monista julkisista veistoksista. Turussa ehkä näkyvintä Rättyää on Aurajoen rannalla komeileva jättimäinen Päivänkakkara (2011, yhteistyö Antti Stöckellin kanssa), Kupittaanpuiston Papu (5 taiteiljan yhteisteos) ja vaikkapa Kousankadulta tuttu Seinänläpikävelijä (1997). Rättyän julkisia veistoksia on esillä myös Naantalissa, Seinäjoella ja Tampereella.

Taidemaalarina Jani Rättyä debytoi 2007 ja siitä lähtien hän on mieltänyt itsensä kuvataitelijaksi, joka toimii tilanteesta, tarpeesta ja ajasta riippuen niin taidemaalarina kuin kuvanveistäjänäkin. Tähän mennessä hänen teoksiaan on esitelty yli 20 yksityisnäyttelyssä ja yli 30 yhteisnäyttelyssä ympäri Suomea sekä mm. Saksassa, Alankomaissa, Venäjällä, Virossa, Marokossa, Portugalisa ja Yhdysvalloissa.

Lisää taitelijasta: http://www.janirattya.com/

MARRASKUU 2021

Sibel Kantola

“Söpöt eläimet”

2.-26.11. 2021

“Cozy Chicken”, Akryyli kankaalle, 46×55, Sibel Kantola, 2021

Kaarinalaisen Mökki Gallerian galleristi, kuvataiteilija Sibel Kantola järjestää kodikkaassa galleriassaan tällä kertaa oman näyttelynsä. Harmaata marraskuuta elävöittämään syntyi värikäs ja sympaattinen 15 akryylivärimaalauksen kokonaisuus Söpöt eläimet.

Jokaisen maalauksen pääosassa on yksi eläin kuten lehmä, kana, pöllö, kissa, koira, kettu, varsa, lammas ja jopa varis.
-Kaikki eläimet eivät ole tarkalleen luonnollisen näköisiä. Tykkään antaa vähän persoonaa eläimille: niissä on hieman mystisyyttä ja fantasiamaailmaa mukana, myös satukirjojen kuvittajana tunnettu taiteilja kertoo.
-Kussakin maalauksessa jokainen eläin on sille parhaassa mahdollisessa paikassa, mutta se paikka on hieman abstrakti. Paikan lopullinen määrittely jää katsojalle, hän lisää.

Kantola paljastaa saaneensa kipinän teoksilleen Mökki Galleriassa syyskuun taiteilijana vierailleen Kalevi Liskin värikkäistä maalauksista – ja siitä, että Liski innostui keskeneräisestä kettumaalauksesta, jonka oli nähnyt Kantolan verkkosivulla.
-Kun Kalevi astui sisään galleriaan, hän kysyi heti missä kettu on, Kantola hymyilee. Innostuksensa osoituksena Liski lupasi tulla myös esittelemään Kantolan maalaukset näyttelyn avajaisiin.
-Se on suuri kunnia. Tämä on meillä ensimmäinen kerta, kun toinen taiteilija esittelee toisen teoksia, Kantola iloitsee.
Laajasti ottaen Sibel Kantola sanoo näyttelynsä olevan myös kunnianosoitus suomalaisten luonto- ja eläinrakkaudelle. Monissa maissa elänyt Kantola on nähnnyt, ettei luonnon saati yksittäisten eläinten kunnioittaminen ole mikään itsestäänselvyys.
-Minulle on tärkeää, että kunnioitetaan kaikkea, mikä elää. Jokaisella elävällä olennolla on arvo tällä maapallolla, Kantola korostaa.
Näyttelyn teoksista huokuva puhtaan viattomuuden henki on siis tarkoituksellista, melkeinpä tavoitteellista.
-Toivon, että sitä henkeä tarttuisi maalauksiani katsoviin ihmisiin. Että se saisi heidät kohtamaan myös toiset ihmiset lempeästi ja avoimesti, Kantola sanoo.

Taiteiljan esittely:
Sibel Kantola syntyi 1978 Turkissa, josta perhe muutti isän töiden perässä Moskovaan. Siellä hän aloitti lukioikäisenä yksityiset kuvataidetunnit. Aikuistuttuaan hän muutti Yhdysvaltojen Kentuckyyn, jossa opiskeli Louisvillen yliopistossa graafista suunnittelua ja kuvataiteita (Bachelor of Arts). Kantola on asunut myös Etelä-Koreassa, jossa hänellä oli lukuisia menestyksekkäitä taidenäyttelyitä. Nykyään hän asuu perheineen Kaarinassa ja on emännöinyt noin 200-vuotta vanhaan työläismökiin perustamaansa Mökki Galleriaa yli neljä vuotta.
Kantola on paitsi kuvataiteilija ja galleristi myös graafikko, vaatesuunnittelija ja kirjankustantaja. Hän on kuvittanut neljä satukirjaa.

Näyttelyaika: 2.11.-26.11.2021
Näyttelyn avajaiset: su 31.10. klo 14-16
Gallerian aukiolo: ti-pe klo 10-16
Osoite: Mökki Galleria, Iso-Rauhalinnantie 5, 20780 Kaarina

Mökki Gallerian puolesta
Jussi Helle, tiedottaja

LOKAKUU 2021

Mari Metsämäki

Lento vapauteen! -näyttely

1.-29.10. 2021

“Lintukone”, Mari Metsämäki

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä taiteilija Mari Metsämäki saapuu vallattomine teoksineen Mökki Galleriaan. Lokakuuksi Kaarinasta kodin saavat sähköjohdoista ja –tarvikkeista työstetyt korut ja installaatiot. Teossarjaan kuuluu myös ommeltuja töitä, ja lisäksi mökin ulkoseinällä nähdään eläinaiheisia puuveistoksia.

Mari Metsämäki maalaa, veistää, piirtää ja ompelee, mutta yhteinen nimittäjä hänen taiteelleen on toiminnallisuus. Monet teokset onkin tehty käytettäviksi, ja ne toimivat hyvin vaikkapa leluina. Metsämäki mieltää itse taiteenkin leikkinä erilaisten materiaalien ja ideoiden kanssa. Hän näkee oman tapnasa työskennellä kulttimaisen kurinalaisuuden vastavoimana.

-Kuulun leikkimielisyyden ja hölmöilyn koulukuntaan, taiteilija nauraa.

-Oikeastaan olen outsider, väliinputoaja, enkä kuulu oikein mihinkään. Jossain mielessä olen naivisti, mutta työni ovat monesti liian häijyjä siihenkin tyylisuuntaan, hän tarkentaa.

Ulkopuolisuus ja säännöttömyys ovat Metsämäelle omaehtoinen valinta ja oman tahdon ilmaisu.

-Olen ylpeä töistäni, ne ovat minulle valtava ilon aihe. Oikeastaan ne täyttävät kaikki tarpeeni – paitsi ettei niitä voi syödä, taiteilija virnistää.

-Minulla on hillitsemishäiriö! Ja myllymäinen tapa työskennellä. Kun ryhdyn töihin, minulla on valtava kuume ja vimma tehdä näkyväksi jotain itsestäni, hän kuvailee työmetodejaan. Tekeminen itsessään on hänelle olennaisinta.

-Lopputulos ei aina ole tärkeintä, vaan se mitä tapahtuu tekemisen aikana, hän korostaa.

Taiteilijan esittely:

Mari Metsämäki syntyi 1971 Paattisilla, ja hän kirjoitti ylioppilaaksi Kastun kuvaamataitopainotteisesta lukiosta Turussa. 1990-luvulla hän suoritti Oriveden opiston kuvataidelinjan, Turun piirustuskoulun (nyk. Turun taideakatemia) maalauslinjan sekä Teuvan akk:n koristeveistolinajn ja puusepän perustutkinnon. 2000-luvulla hän opiskeli kuvataiteilijan AMK-tutkinnon Turun taideakatemiassa ja kuvataiteen maisterin tutkinnon Helsingin Kuvataideakatemiassa (nyk. Taideyliopisto).

Mari Metsämäki on Taidemaalariliiton ja Turun taiteilijaseuran jäsen. Hänet valittiin 2012 Turun taiteilijaseuran vuoden taiteilijaksi.

Näyttelyaika: 1.-29.10. 2021.

Taiteilijatapaaminen: su 17.10. klo 14-16.

SYYSKUU 2021

Kalevi Liski 70 vuotta taidemaalarina -juhlanäyttely

3.9.-30.9. 2021

“Elokuun illat”, Kalevi Liski, 100×150, öljy kankaalle, 2021

Syyskuun näyttelyssä Kaarinan kodikas Mökki Galleria täyttyy ilon ja rakkauden väreistä. 84-vuotiaan taidemaalari Kalevi Liskin abstraktit maalaukset ovat positiivisten tunteiden manifestaatioita, joissa varsinkin keltaisen värin sävyt hehkuvat voimaa ja turvallisuutta.
-Tehtäväni on edistää rakkautta ja positiivista ajattelua. Väkivalta sen kaikissa ilmenemismuodoissa on minusta kammottavaa, taiteilija sanoo.

Juhlanäyttelyään varten Liski on valinnut ja viimeistellyt maalauksia Mökki Gallerian persoonallista miljöötä silmälläpitäen. Näyttelyn töissä korostuu tavallistakin enemmän yksinkertaisuus ja selkeys.
-Jokainen maalaus edustaa jotakin minussa: tapahtumaa, joka on jättänyt jäljen tunnemaailmaani. Maalatessani en kuitenkaan mieti tuota konkreettista tapahtumaa. Ei ole olemassa irrallisia tunteita. Kaikki tunteet ovat yhteydessä toisiinsa, ja siitä yhteydestä rakentuu prosessi, joka synnyttää maalauksen, Liski taustoittaa.
-Koska kaikki lähtee liikkeelle tunteesta, maalaukseni ovat tunnemaalauksia. Voisin siis sanoa olevani tunnemaalari. Se on siinä mielessä hirveä sana, että se lyö poskelle kaikkea älyllistä toimintaa. Tunne ilmentyy värien suhteissa, mutta itse työn aihe on eri asia – se saattaa minulla olla hyvinkin kriittinen, taiteilja tarkentaa.
-Lähden liikkeelle laajasta kuvasta ja poimin sieltä osia, jotka nostan etualalle tekemättä voimakasta suurennosta. Liike elää värin sisällä. Tai siellä voi olla myös pysähtynyt tila, joka odottaa loppumistaan. Mutta olennaisinta on värien välinen keskustelu, Liski valottaa.
Näyttelyyn tulijoille Kalevi Liskillä on vain yksi toivomus.
-Toivon heidän antavan itselleen aikaa pysähtyä maalauksen eteen ja antaa sen vaikuttaa. On annettava aikaa kokea. En käytä sanaa ‘ymmärtää’, koska ymmärtämistä ei taiteessa ole olemassa, hän korostaa.

Taiteilijan esittely:
Luovutetun Karjalan Vuokselassa 1937 syntynyt Kalevi Liski on evakko- ja sota-ajan lapsi, joka aloitti maalaamisen jo 8-vuotiaana. Sotatraumojen varjostamassa kodissa teatteri tarjosi nuorelle pojalle vahvoja tunne-elämyksiä, ja Liski aikoikin näyttelijäksi. Uutiskuvalehti Viikkosanomien järjestämän kuvataidekilpailun voitto avasi kuitenkin myös toisen polun itseilmaisulle.
-Olin silloin 70 vuotta sitten ensimmäistä kertaa taiteen kanssa tekemisissä. Viikkonsanomat järjesti 1951 Helsinkiin palkintomatkan, jonka yhteydessä pääsin käymään muun muassa Ateneumissa, Liski muistelee.
Ateneumin iltakoulu ja myöhemmin päiväkoulu tarjosivat 1956 pysyvästi Helsinkiin muuttaneelle nuorelle miehelle oppia niin maalaamiseen kuin lavastamiseenkin. Taideteollinen ammattikoulu ja opisto syvensivät käytännön taitoja. Varsinaisen työuransa Liski tekikin Yleisradion palveluksessa lavastajana 1962-2000, mutta kuvataiteen tekeminen kulki rinnalla koko ajan. Jäätyään eläkkeelle hän alkoi maalata ammattimaisesti.
Kalevi Liskin maalauksia on nähty yli 20 yksityisnäyttelyssä ympäri Suomea ja lukuisissa yhteisnäyttelyissa myös ulkomailla, kuten Ruotsissa, Hollannissa, Portugalissa, Unkarissa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa.

Näyttelyaika: 3.9.-30.9. 2021, avajaiset 3.9. klo 18.
Aukiolo: ti-pe 10-16, poikkeukselliseti myös 4.-5.9. klo 11-17.

ELOKUU 2021

Yhteisnäyttely Krispijn-Kotamäki-Rantanen Mökki Galleriassa 1.8.-2.9.2021
P I T S I P I K N I K

Jaana Kotamäki “Kukkaseppele”

Mökki Gallerian elokuun näyttely esittelee kolmen taiteilijan töitä: Paul Krispijnin ja Jarkko Rantasen maalauksia ja Jaana Kotamäen valokuvia. Työt ovat syntyneet Pitsipiknikillä Mökki Gallerian pihamaalla syyskuussa 2020. Taiteilijat ikuistivat ainutlaatuisen tapahtuman tunnelmaa, kukin omalla tavallaan ja omalla tekniikallaan.

Syyskuun 2020 Pitsipiknik-tapahtuma syntyi galleristi Sibel Kantolan halusta kutsua tutut ja tuntemattomat ihmiset juhlimaan yhdessä sitä, että pahin koronan aiheuttama eristäytymisen aika oli ohi. Vieraat pukeutuvat mielivaatteisiinsa. Ulkona upeassa Rauhalinnan luonnossa tarjoiltiin huippukokki J.J. de Nierin valmistamia 1800-luvun menun herkkuja.

Vuoden 2020 Pitsipiknik-tapahtumassa oli myös symboliikkaa, sillä yhdessä syöminen on hyvin primitiivinen tapa vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Kuitenkin taiteilijat vasta tekivät illasta ihmeellisen. Huippukokki J.J. de Nier valmisti herkkuillallisen ja kuvataiteilijat ikuistivat illan tunnelman oman taikansa avulla. Nyt Mökki Gallerian elokuun näyttelyssä näemme kolmen eri taiteilijan tunnelmakuvat Pitsipiknik-tapahtumasta.

Sade sai värit hehkumaan

Kuvataiteilija Paul Krispijnille Pitsipiknik oli ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä yhdessä kahden muun taiteilijan kanssa. – Tosin oli myös haasteellista tulla ulos yksityisestä luovan tekemisen kuplasta, keskelle yleisöä, toteaa Paul.

Sää ei täysin suosinut piknikkiä. Oikukas sade toi Pitsipiknik-tapahtumaan oman yllätysmomenttinsa. – Oli kuitenkin lämmintä ja sade sai värit hehkumaan, kertoo valokuvaaja Jaana Kotamäki. Jaanan kuvat syntyivät luovilla kuvaustekniikoilla, kuten monivalotuksella ja ICM-tekniikalla (kameran harkittu liikuttelu). – Valokuvat syntyivät jo kamerassa, paikan päällä, Jaana täsmentää. Valokuvat ovat muotokuvia Claude Monet´n impressionistisessa hengessä. – Tilaisuudessa tuntui, kuin vanha maalaus olisi yhtäkkiä alkanut elää; oli niin mielenkiintoista saada seurata sitä sivusta! Jaana toteaa.

Kuvataiteilija Jarkko Rantaselle Pitsipiknik toi mieleen maalaukset vanhoista kesäisistä juhlista. Hän maalasi piknikin aikaan puolivalmiita teoksia, jotka hän viimeisteli nyt vuotta myöhemmin näyttelyä varten. – Piknikin tunnelman palauttaminen mieleen onnistui hyvin vielä vuoden tauon jälkeen, Jarkko lisää.

Taiteilijoiden mielestä Pitsipiknikin emäntä, galleristi Sibel Kantola loihti sateesta huolimatta hyvin välittömän ja iloisen ilmapiirin tapahtumaan valloittavalla persoonallaan ja karismallaan. Pitsipiknik-Illasta tuli ikimuistoinen. Tunnelman täydensivät huippukokki, taiteilijat ja päättäväiset vieraat.

Taiteilijoille Pitsipiknik-näyttely on ollut kiinnostava mutta myös haasteellinen prosessi. Näyttelyä on koronan takia jouduttu siirtämään. Epävarmuuden keskellä tieto tulevasta näyttelystä on antanut iloa ja uskoa tulevaisuuteen. Nyt elokuun 2021 näyttelyssä me näemme kolmen eri taiteilijan kuvin, miten Pitsipiknik jäi elämään taiteessa ja ihmisten muistoissa.

Näyttelyn avajaiset Mökki Galleriassa su 1.8.2021 klo 15.30

Markku Nurminen (klarinetti ja Music Minus One): “Muistelua”

gallerian pihalla (järjestelyt sään mukaan, noin 45 min)

Taiteilijoiden esittely

Paul Krispijn (synt. 1964) valmistui graafiseksi suunnittelijaksi Amsterdamissa (Junior Academy for Art Direction) vuonna 1989 ja suoritti audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon Turun AKK:ssa vuonna 2009. Paul on hollantilainen, Turussa asuva taiteilija ja graafinen suunnittelija. Paulin Suomi-kontakti syntyi, kun hän esiintyi rockyhtyeen Burma Shaven laulajana Down By The Laituri -festivaalilla Turussa vuonna 1990. Yhtyeellä oli laajoja kiertueita Euroopassa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Kuvataide muodostui Paulin pääasialliseksi taidemuodoksi vuodesta 2006 alkaen Suomeen muuton myötä. Kuvataiteilijana Paul työskentelee sekatekniikoin: hän käyttää akryylimaaleja, vesivärejä, lyijykynää, pastellivärejä, digitaalisia vektoreja ja valokuvaa. Paulin töitä on aiemmin ollut esillä ravintola Sergiossa ja Vanhan Suurtorin Ullakkogalleriassa Turussa vuosina 2011-2012 ja Mökki Galleriassa Kaarinassa vuosina 2017-18. Paul työskentelee myös graafisena suunnittelijana ja kuvittajana. Lisätiedot: www.paulkrispijn.com ja Instagram https://www.instagram.com/paulkrispijn/?hl=fi

Jaana Kotamäki on turkulainen, pitkän linjan palkittu ammattivalokuvaaja, valokuva-taiteilija, kirjoittaja ja valokuvauksen kouluttaja. Hänet on palkittu niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin valokuvauskilpailussa: hän sai mm. toisen palkinnon Foto-Finlandian lehtikuvasarjassa vuonna 2018. Jaana kuvaa sekä yrityksille että yksityisille, niin studiossa kuin miljöössäkin. Hän toimii myös vakituisena kolumnistina Luontokuva- ja Kamera-lehdissä. Jaanan valokuvataidenäyttelyjä on ollut mm. Luova Galleriassa Helsingissä, Pihatto-Galleriassa Lappeenrannassa, Kaamos-Galleriassa Kuusamossa, Turun valokuvakeskus Perissä, Varikko-Galleriassa Seinäjoella ja Mökki-Galleriassa Kaarinassa. Vuonna 2020 Jaana julkaisi esikoisteoksensa, valokuvataidekirjan ”Luonnon siveltimellä”. Teos pohjautuu luonnosta löytyneisiin maalauksellisiin aiheisiin, joissa ääriviivat ja muodot katoavat kuvan sisään. Lisätiedot: www.jaanakotamaki.com ja https://www.jaanakotamaki.com/luonnon-siveltimella-valokuvataidekirja

Jarkko Rantanen (synt. 1980) valmistui kuvataiteilijaksi Turun AMK:n Taideakatemiasta vuonna 2006. Hänen töitään on ollut esillä useissa yhteisnäyttelyissä vuodesta 2005 alkaen. Teokset on maalattu alumiinille öljyvärein. Jarkolla on ollut yksityisnäyttely mm. Tm-galleriassa Helsingissä, Gallerioissa Å ja Joella Turussa, Poriginal Galleriassa Porissa, Taidekeskus Mältinrannassa Tampereella ja Galleria Beckerissä Jyväskylässä vuosina 2017-2021. Jarkon teoksia on Valtion Taideteostoimikunnan, Aineen ja Salon taidemuseoiden kokoelmissa, Turun T-sairaalassa, Naantalin ja Ähtärin kaupungin kokoelmissa ja useissa yksityiskokoelmissa. Lisätiedot: https://www.jarkkorantanen.net, Kuvataiteilijamatrikkeli https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/jarkko-rantanen ja Instagram https://www.instagram.com/rantanenjarkko

Elokuun näyttely Pitsipiknik

taiteilijat: Paul Krispijn, Jaana Kotamäki ja Jarkko Rantanen

näyttelyn kesto: 1.8.-2.9.2021

avajaiset: su 1.8.2021 klo 14-16

aukiolo: ti-pe klo 10-16

Näyttelyn avajaiset su 1.8.2021 klo 14-16

klo 15.30 alkaen, professori Markku Nurminen (klarinetti ja Music Minus One), gallerian pihalla, noin 45 min

HEINÄKUU 2021

Kristiina Tarkiainen Mökki Galleriassa 6.-29.7.2021
V Ä R E J Ä J A V A L O A

“Ruovikon kuiskaus”

Mökki Gallerian heinäkuun näyttely esittelee Kristiina Tarkiaisen värikylläisiä maalauksia. Ilmaisuvoimaisten teosten aiheina on usein luonto tai erilaiset naishahmot. Työt on tehty nopeasti, varmalla kädellä kerralla valmiiksi, ja väri on levitetty kankaalle veitsellä.

Korona-aika ei ole tyrehdyttänyt Kristiina luovuutta, päinvastoin. Hän maalaa usein ja intensiivisesti; opettajana joskus jopa hyppytunneilla! Kristiina maalaa luontoa fiilis ja tunnelma edellä, mutta sisällyttää esittäviin töihin ehkä jonkin lajityypillisen piirteen. Taiteilijana hän toivoo, että ihmiset tulevat ulos kuplistaan koronakauden jälkeen ja antavat rohkeasti palautetta teoksista.

Taide uudistumisen välineenä

Maalaaminen on Kristiinalle keino uudistua, mutta myös energiaa vievä prosessi. Taiteilijana hän arvostaa vuorovaikutusta yleisön kanssa ja on asettanut töitään esille myös avoimeen Instagram-tiliinsä. Maalaaminen on ollut Kristiinalle osoitus siitä, että hän on pystynyt tekemään uusia asioita ja ottamaan elämässään uutta suuntaa, josta hänellä ei ollut aikaisemmin käsitystä.

Taiteilijan esittely

Kristiina Tarkiainen (synt. 1963) on FM ja luonnontieteiden kandidaatti. Hän työskentelee Kaarinan lukiossa biologian ja maantiedon lehtorina ja toimii myös tieto- ja oppikirjojen kirjoittajana. Kristiinan harrastuksia ovat luontoretkeily, lintujen tarkkailu, juoksu, Agility ja muu bordercollien treenaus sekä puutarhanhoito.

Taiteilijana Kristiina on itseoppinut. Hänen töitään on ollut esillä mm. kahvila Hallonbladsissa Paraisilla vuonna 2020. Tuleva näyttely on jo neljäs vuoden sisällä. Uutta Kristiinan taiteilijanuralla ovat tilaustyöt. Kaarina-talossa tulee olemaan Kristiinan näyttely myös kesäkuussa 2022.

Heinäkuun näyttely Värejä ja valoa

taiteilija: Kristiina Tarkiainen

näyttelyn kesto: 6.-29.7.2021

aukiolo: ti-pe klo 10-16

KESÄKUU 2021

Mari Siimar Mökki Galleriassa 8.6.-1.7.2021
A I K O M U K S I A A I K A – A V A R U U D E S T A

“Maan ja taivaan välillä”

Mari Siimar maalaa akryylilevylle teoksia, joissa leikitellään väreillä, symmetrialla ja asymmetrialla. Taiteilija haluaa symmetriaan pyrkimisellä ja sieltä värien avulla pois hakeutumisella luoda jännitettä harmonian kaipuun ja todellisuuden välille. Ajan kuluessa tämä jännite kuitenkin katoaa tai muuttaa muotoaan, jolloin värillisen disharmonian taustalta saattaa löytyä uusia näkemyksiä ja merkityksiä.

Taiteilijaa on aina viehättänyt geometria ja sen ilmentymät elävässä luonnossa, samoin mieli ja sen seikkailut. Akryylilevy on osoittautunut hyväksi syntyalustaksi teoksille, ja materiaalivalintaan on myös vaikuttanut Marin opettaja Elina Ruohonen.

Aikomus-sana näyttelyn nimessä kuvaa taiteilijan mielestä erinomaisesti sitä luovan prosessin alkua, jossa yhdistyvät suunnitelmallinen ajattelu ja spontaani tekeminen. Prosessin edetessä aikomus muuttuu aika-avaruudeksi, ja vain mielikuvitus on rajana uuden synnylle.

Aika näkyy osassa teoksia suorastaan kulumana, läpikuultavuutena. Jää katsojan päättelyn valtaan, onko värien päällekkäisyydellä ja läpikuultavuudella ajallista, kronologista merkitystä. Onko niistä jompikumpi tulossa ja toinen menossa?

Taiteilijan esittely

Mari Siimar (synt. 1971) on kotoisin Tallinnasta ja on asunut Turun seudulla vuodesta 1995 lähtien. Hän aloitti maalaamisen pleksille vuonna 2016, mutta pitää myös puusta ja lasista materiaaleina. Marille maalaaminen on sopivaa vastapainoa työlle. Suomalaisista taiteilijoista häntä ovat inspiroineet Helene Schjerfbeck, Birger Carlstedt, Reidar Säreistöniemi ja ulkomaalaisista monet kubistit, ekspressionistit ja abstraktin taiteen avantgardistit.

Taide on ollut aina tärkeä osa Marin elämää, mutta nyt taiteen tekemiselle on löytynyt enemmän aikaa. Se on mahdollistanut oman näyttelyn ja samalla ”50-vuoden välitilinpäätöksen” järjestämisen Mökki Galleriassa. Marin töitä on ollut aiemmin esillä yhteisnäyttelyissä Kaarina-talolla, Paimion kunnantalolla, Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa ja Mökki Galleriassa vuosina 2017-2020.

Kesäkuun näyttely Aikomuksia aika-avaruudesta

taiteilija: Mari Siimar

näyttelyn kesto: 8.6.–1.7.2021

aukiolo: ti-pe klo 10-16

osoite: Iso-Rauhalinnantie 5, 20780 Kaarina

huom. näyttely loppuu to 1.7. klo 16

Avajaiset: pe 4.6.2021 klo 18-20

Taiteilijatapaaminen: su 13.6.2021 klo 11-13

TOUKOKUU 2021

Katri Jansson Mökki Galleriassa 8.5.-3.6.2021
O L I P A K E R R A N K U K K A

Tästä ovesta

Kaarinan Mökki Galleria avautuu jälleen koronatauon jälkeen! Toukokuun näyttelyssä saamme nauttia fantasiakukkien kauneudesta. Taiteilija Katri Janssonin työt ovat syntyneet kommunikoinnista värien kanssa; hiljaisuudessa johon mahtuu koko maailma.

Näyttelyn öljyvärityöt eivät ole perinteisiä kukkatauluja vaan pikemminkin fantasiakukkia. Kukat edustavat perinteisesti kauneutta ja iloa, ja niiden värikylläisyydestä voi ammentaa energiaa. On hyvä pysähtyä kuuntelemaan kukkieni tarinoita.

Pysähdys kauneuden äärelle

Kukka on kauneuden symboli. Taiteilija Katri Janssonin mielestä elämässä on asiat silloin hyvin, kun ihminen kykenee pysähtymään kauneuden äärelle. Satu ja leikkimielisyys ovat myös osa aikuisen elämää – ilman niitä elämä on helposti kovin väritöntä ja vakavaa.

Katri Janssonin näkemyksen mukaan taulun ei tarvitse kestää sukupolvelta toiselle, vaan sen elinkaari voi olla lyhyempikin ja silti arvokas. Näyttelyn taulujen ei välttämättä tarvitse pönöttää juhlapaikalla olohuoneessa, vaan ne voivat myös olla arkista käyttötaidetta ja löytää paikkansa vaikka keittiöstä tai lastenhuoneesta.

Maalaaminen on tuottanut taiteilija Katri Janssonille valtavasti iloa ja elinvoimaa, ja hän toivoo sen välittyvän myös näyttelyvieraille. Kun ihmiset lähtevät näyttelystä hymyillen, hän kokee että hän on onnistunut taiteilijana.

Taiteilijan esittely

Katri Jansson työskentelee kotitalouden ja terveystiedon opettajana peruskoulussa Turussa. Maalaaminen tarjoaa vastapainoa kiireiselle työlle: se on tekemistä ilman tietämisen taakkaa, vapaana rajoituksista ja säännöistä.

Katri on maalannut yli kymmenen vuoden ajan. Taiteilijana hän on itseoppinut. Vuonna 2018 hän piti ensimmäisen akvarellitöiden näyttelyn kahvila Hallonbladetissa Paraisilla. Nyt esillä on öljyväritöitä, jotka on maalattu Mökki Gallerian näyttelyyn. Näyttelyn yhteydessä on myynnissä Katrin kirjoittama ja kuvittama lasten lorukirja Lorulätrinki (2020).

Näyttely ”Olipa kerran kukka”

taiteilija: Katri Jansson
aika: 8.5. – 3.6.2021
aukiolo: ti-pe 10-16, poikkeuksellisesti myös la 8.5. klo 14-16

osoite: Iso-Rauhalinnantie 5, 20780 Kaarina
huom: Koronatilanteen vuoksi olemme varovaisia Mökki Galleriassa ja huomioimme turvavälit ja hygienian. Suosittelemme maskin käyttöä.

vinkki: Näyttelyvierailun yhteydessä kannattaa käydä Rauhalinnan luontopolulla, missä on esillä valkovuokkojen tähtimatto.

Tervetuloa!

LOKAKUU ja MARRASKUU 2020

Benedict Slotte Mökki Galleriassa 4.10.- 27.11.2020
M I T T A S U H T E I S T A (De proportionibus)

Rationes linearum 1

Benedict Slotten näyttelyn teema on mittasuhteet. Näyttely havainnollistaa mittasuhteita grafiikan, valokuvien ja musiikin avulla. Mittasuhteita on kaikkialla ympärillämme, ja näyttelyssä sen voi kokea moniaistisesti.

Näyttelyn keskeinen teos on Proportiones absconditae (Piilevät mittasuhteet), joka yhdistää musiikkia ja grafiikkaa. Teos havainnollistaa musiikin intervallisuhteiden ja geometristen mittasuhteiden vastaavuutta. Työ oli esillä kaupunkitaidefestivaalissa ”Olohuone 306.4 km2” Turussa 2019, mutta nyt saamme nähdä teoksen uutena toteutuksena. Lisäksi näyttelyssä on muita valokuva- ja grafiikkateoksia sekä uutta musiikkia.

Näyttelyn taustamusiikkina soi De proportionibus (Mittasuhteista), joka julkaistaan avajaispäivänä 4.10. Musiikki on toteutettu pääosin syntetisaattoreilla, mutta se sisältää myös akustisia elementtejä, kuten Turun tuomiokirkon kellojen ääntä ja yläsävellaulua. Musiikkijulkaisu on myynnissä näyttelyssä ja verkossa (Bandcamp).

Taiteilijan esittely

Benedict Slotte (synt. 1970 Helsinki) on koulutukseltaan diplomi-insinööri, erityisalueena akustiikka. Hän tekee taidetta muun työn ohessa. Teokset ovat syntyneet teknisen, matemaattisen ja tieteellisen kiinnostuksen tuloksena. Näyttely heijastaa taiteilijan kiinnostusta poikkitieteelliseen työskentelyyn, musiikkiin ja kosmologiaan. Benedict Slotte on aikaisemmin osallistunut yhteisnäyttelyihin, ja nyt hänellä on ensimmäinen oma näyttely Mökki Galleriassa. Lisätiedot: musiikkijulkaisu De proportionibus https://bslotte.bandcamp.com/album/de-proportionibus).

Lokakuun näyttely Mittasuhteista (De proportionibus)

taiteilija:         Benedict Slotte
avajaiset:        su 4.10.2020 klo 14-16
näyttely:         4.10.-27.11.2020
aukiolo:           ti-pe klo 10-16

Koronatilanteen vuoksi olemme varovaisia Mökki Galleriassa ja huomioimme turvavälit ja hygienian. Hyödynnämme sään salliessa myös mökin piha-aluetta. Siten koiratkin ovat tervetulleita!

Tervetuloa!

SYYSKUU 2020

Marketta Reini Mökki Galleriassa
1.– 25.9.2020
J U U R E T J A S I I V E T

Taivaanmaalarit

Marketta Reinin kauniit tekstiilityöt ja maalaukset kertovat monitasoista ja monimerkityksellistä tarinaa 60 vuoden ajalta. Tarinasta löytyvät taiteilijan juuret ja elämää kantaneet siivet.

Näyttelyn sielu kiteytyy teoksessa Taivaanmaalarit, jossa taivaalla leijuvat rakastavaiset, ja työn alaosan täyttävät lapsuuden muistot. Tässä Chagallin inspiroimassa työssä taiteilijan vanhemmat seuraavat taivaan rakastavaisina, tekeekö heidän lapsensa oikeita valintoja.

Marketta Reini teki pitkän työuran käsityönopettajana kansalais- ja peruskouluissa Piikkiössä. Opettajana hän nautti luovasta työstä nuorten kanssa ja sai oppilaat innostumaan mm. käsityöalan kilpailuista. Työssä alan jatkuva muutos ja tekninen kehitys innostivat Markettaa etsimään uusia työtapoja perinteisen käsityön rinnalle.

Luovista tekstiilitekniikoista tulikin Marketalle rakas harrastus eläkepäivinä. Työuran jälkeen taidehistorian opiskelu kansalaisopistossa inspiroi ja antoi uusia ideoita piirroksiin ja tekstiilitöihin. Öljyvärimaalauskurssi vei mukanaan, ja pian rinnalle tuli myös akvarelli-maalaus.

”Ihmisellä täytyy olla kunnon ammatti”, oli käytännöllisen äidin neuvo taiteilijasieluiselle Marketalle aikoinaan. Koko kouluajan Markettaa kiinnosti eniten piirtäminen ja käsityöt. Eläkepäivinä Marketta löysi luovuuden eri taideryhmien ansiosta uudelleen, uudella tavalla. Ympyrä oli sulkeutunut. Marketta koki, että hän oli palannut juurilleen, uusin siivin!

Taiteilijan esittely

Marketta Reini (synt. 1942) asui lapsuutensa Karkussa (nyk. Sastamala) ja kävi koulua Vammalassa ja Turussa. Oppikouluun pyrkiminen oli jännittävä elämänvaihe. Perhe muutti usein Marketan pappi-isän ammatin vuoksi. Marketta valmistui käsityönopettajaksi Helsingin Käsityönopettaja- opistosta vuonna 1964 ja teki pitkän uran käsityönopettajana Piikkiössä vuosina 1965-2002. Eläkkeelle jäätyään Marketta on opiskellut kansalaisopistossa taidehistoriaa, öljyväri-maalausta ja piirtämistä sekä japanilaista, meditatiivista Boro-kirjontaa.

Syyskuun näyttely Juuret ja siivet

taiteilija: Marketta Reini
avajaiset: ei avajaisia koronatilanteen vuoksi
näyttely: 1.–25.9.2020
aukiolo: ti-pe klo 10-16

Syyskuussa erityistä huomioitavaa

Koronatilanteen vuoksi olemme varovaisia Mökki Galleriassa ja huomioimme turvavälit ja hygienian. Hyödynnämme sään salliessa myös mökin piha-aluetta. Siten koiratkin ovat tervetulleita!

Tervetuloa!

ELOKUU 2020

Jenny Wiik Mökki Galleriassa
1.– 28.8.2020
K U K K I A J A S Y D Ä N V U O T O J A