Salama aiheutti vaaratilanteen Mökki Galleriassa

“Ennen kuin palomiehet tulivat, minulla oli aikaa miettiä mitä ottaisin mukaan? Kassan vai tärkeät taulut? Lopulta en halunnut ottaa mitään. Se oli aika kummallinen juttu. Tämä koko mökki on niin arvokas juttu minulle, että en voinut ottaa mitään mukaan, vaikka näin savua, ja mökki oli vaarassa!”

Raju ukkonen Rauhalinnassa

Seuraavassa galleristi Sibel Kantola kertoo dramaattisesta päivästä toukokuussa, kun ukkonen jylisi ja salamoi Rauhalinnassa: Toukokuussa oli tosi raju ukkonen. Olin yksin sisällä Mökki Galleriassa, kun salama iski. Se oli tosi iso pamaus, räjähdys ja mökkiin tuli valoa sisälle!

Pelästyin salamasta niin, että huusin ja putosin sohvalta lattialle. Sen jälkeen tuli hiljaisuus, ja sähköt olivat poikki. Tuntui savun hajua ja synteettistä palaneen hajua. Haju voimistui, ja galleriaan alkoi tulla savua. Silloin oli pakko soittaa hätänumeroon.

Paloauto Aallonmäellä

Hätäkeskuksessa neuvottiin tarkistamaan mökin yläkerrasta, palaako siellä ja pitämään puhelinlinja auki. Kun palomiehet olivat tulossa, menin ulos ohjaamaan heidät perille. Silloin tuntui, että mökki alkaa kohta palaa… Ennen kuin palomiehet tulivat, minulla oli aikaa miettiä mitä ottaa mukaan? Kassan vai tärkeät taulut?  Lopulta en halunnut ottaa mitään. Se oli aika kummallinen juttu. Tämä koko mökki on niin arvokas juttu minulle, että en voinut ottaa tietokonetta tai mitään mukaan, vaikka näin savua, ja vaara oli ilmeinen!

Poikani kuulivat kotiin sisälle pamauksen ja tulivat katsomaan mökille, mitä oli tapahtunut. Satoi vettä, ja tilanne oli jännittynyt. Palomiehet tulivat ja tarkistivat mökin perusteellisesti. Missään ei palanut, onneksi! Tilannetta mökissä piti kuitenkin seurata vielä usean tunnin ajan ja varmistaa, että mikään ei kytenyt talon rakenteissa.

Salama oli iskenyt mökkiin sisälle savupiipusta ja siitä alas hormia pitkin minuun. Olin ollut tajuissani koko ajan, mutta kokemus oli tosi syvä. Salama ei iskenyt suoraan minuun, vaan ensin mökkiin, ja se ehkä suojeli minua.

Katastrofi vältettiin

Seuraava päivä oli tuulinen, kaunis, aurinkoinen, raikas ja upea päivä! Edellisen päivän vaaratilanne oli mielessäni koko ajan. Olin helpottunut, että olin elossa. Juhlin sinä päivänä: halusin syödä hyvin ja juoda kuohuviiniä! Juhlin ihan virallisesti sitä, että olin elossa.Salamanisku oli todella pelottava kokemus minulle. Se käynnisti pitkällisen ajatusprosessin ja sai aikaan ahaa-elämyksiä mielessäni. Pari päivää salamaniskun jälkeen olin lähdössä Pariisiin, mutta lento viivästyi ukkosen takia, ja pelottavan hurja myrsky seurasi meitä Pariisin asti salamoiden ja jylisten. Huomasin, että tämäkin tapaus sai elämässäni uuden merkityksen; mikään ei ollut enää itsestäänselvää.

Mökki olisi voinut syttyä palamaan, mutta se olisi ollut todella huonoa onnea! Mökkihän on seissyt paikoillaan mäellä melkein 200 vuotta. Miten se voisi palaa nyt, kun olemme kunnostaneet sen suurella rakkaudella, ja galleriatoimintani siellä alkoi vain vuosi sitten! Nyt minulla on todella suuri vastuu pitää se mökki siellä! Minulla ei ole samanlaista oloa kotitalostamme, joka on samalla tontilla. Tämä mökki on niin arvokas minulle! – Mutta mitä tästä opimme? Silloin kun on ukkosilma ja salamoi, ei saa tulla Mökki Galleriaan tervehtimään minua, koska silloin laitan mökin kiinni!

 

Haastattelu ja teksti: Kirsi Linnamäki

 

Odessa ja Orapihlaja hurmasivat Viikinsaaressa

Lehmät liittyvät olennaisella tavalla Aallon mökin eli Mökki Gallerian historiaan, koska Kaarinan Rauhalinnassa on ennen harjoitettu laajaa  karjanjalostustoimintaa. Nyt mökin ympäristössä ei lehmiä enää näe, joten Mökkihöperö päätti lähteä Tampereelle! Tampereen Viikinsaaressa voi kuka tahansa tavata Ahlmanin koulun vasikat Odessan ja Orapihlajan.

 

Lautta tyssähtää saaren laituriin, harvat juhannuskävijät purkautuvat ulos lautalta ja rantautuvat. Saavumme Viikinsaareen, Tampereen kaupungin virkistysalueelle, missä on yhdeksän eri saniaislajia. Ensimmäisenä näen yllättäen keltaisen paviljonkimaisen ravintolan ja sen edessä hoidetun puutarhan. Mielessäni on vain yksi asia: missä ovat vasikat?

IMG_2708

Onneksi vasikoita ei tarvitse kauan etsiä. Ahlmannin koulun vasikat laiduntavat hoidetun puutarhan sivussa. Ne ovat sopusuhtaisia, kauniita, levollisia. Aidalle pysähtyneet ihmiset yrittävät saada vasikoiden huomiota erilaisilla tempuilla, mutta Odessa ja Orapihlaja ohittavat ne lehmän tyyneydellä.

Minuun vasikat tekivät vaikutuksen. Ne olivat niin kauniita, niin levollisia! Kierrettyäni saaren luontopolun oli pakko pysähtyä tarkkailemaan vasikoita vielä uudestaan.

Osaatko tunnistaa videolta, kumpi vasikoista on kyyttö eli itäsuomenkarjaa ja kumpi on länsisuomenkarjaa?