Ihmeellinen luontopolku

Galleristi Sibel Kantola ihastui Rauhalinnan luontopolkuun Kaarinassa Aallon mökin kautta. Ensin hän ihastui mökkiin, joka tönötti hylättynä metsän reunassa. Sitten hän ihastui koko alueeseen, Rauhalinnan ainutlaatuiseen kauneuteen ja erityisesti meren rannassa sijaitsevaan luontopolkuun!

Muistan, miten Sibel tuolloin kertoi kuin taiottuna satumaisen kauniista alueesta, jonne hän perheineen halusi muuttaa. Tuntui, että puhuessaan hän raotti taika-arkkua, missä oli ainutlaatuinen salaisuus. Kannen raosta ilmoille tulvahti taikahiekkaa, ja siirryimme satumaahan, Rauhalinnaan.

Lampi Rauhalinnan luontopolulla (kuva: Sibel Kantola)

Mökki Galleriassa näyttely Rauhalinnan luontokuvista

Nyt syyskuussa 2019 Mökki Galleriassa on esillä taiteilija Sibel Kantolan näyttely Luontopolku on satumaa. Näyttely esittelee piirroskuvat, jotka Sibel on tehnyt Rauhalinnan luontopolun opastaulujen uudistamista varten. Sibelille näyttely luontopolusta on ollut unelmaprojekti, sillä hän asuu nyt perheineen Rauhalinnassa. Sibelin apen, eläkkeellä olevan opettaja Markku Kantolan luontoharrastus ja upeat luontokirjat ovat olleet piirtämistyössä korvaamaton apu. Vanhojen kirjojen luontokuvat ovat osoittautuneet aarteiksi: ne ovat olleet tarkassa lajikuvauksessa paljon käyttökelpoisempia kuin internetin kuvat!

Näyttelyn luontokuvat ovat syntyneet Mökki Galleriassa, Sibelin mukavassa työnurkkauksessa. Siellä Sibel piirtää periaatteessa mitä vain, mutta tarkkojen lajikuvausten piirtäminen on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä Kaarinan kaupungin ympäristöbiologi Annemari Karin ja luontopolun taulujen tekstit kirjoittaneen konsultti Kukka Hammarströmin kanssa.

Näyttelyn kuvat ovat vaatineet paljon tarkkaa työtä ja lukuisia korjauksia. Esimerkiksi yllä olevassa lampikuvassa veden pinnalla liikkuvan pikkumalluaisen jalat harottivat väärään suuntaan, ja niitä piti korjata. Jalkoihin piti myös lisätä karvoja. Pikkumalluainen näkyy kuvassa sudenkorennon alapuolella.

Rauhalinnan luontopolku on erityisen hieno

Kaarinan alueen luontopolut on kartoitettu ja niihin on tehty hoito- ja kunnostussuunnitelma. Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelun käynnistämä luontopolkujen kunnostus aloitettiin keskeisimmältä paikalta, jossa käyttö on jo vilkasta ja opastaulut kaipasivat pikaista uusimista, Annemari Kari kertoo.

Annemari Karin mielestä Rauhalinnan luontopolku on erityinen, koska se sijaitsee lähellä Kaarinan keskustaa ja siellä pääsee tutustumaan monipuolisesti erilaisiin kohteisiin: lehtometsään, avokallioon, merenrantaan ja alueella virtaavaan puroon. Alue on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas Rauhalinnan kartanon ja sen ympäristön vuoksi.

Luontopolku kiertää osittain metsässä, jossa on maapohjaiset polut. Polut ovat metsäpoluille tyypillisesti melko kapeita ja poluilla saattaa olla juurakkoja. Alueella on myös jonkin verran korkeuseroja. Muuten polku on kohtalaisen helppokulkuinen, toteaa Annemari Kari.

Luontopolulle kannattaa ottaa mukaan myös perheen pienimmät, hän lisää. Ihmisten toivotaan käyttävän alueella liikkuessaan olemassa olevia polkuja, jotta herkästi kuluva maan pinta ei kärsisi. Opastaulut 1, 2 ja 3 tulevat olemaan sorapintaisen tien varrella ja niitä kannattaa käydä ihastelemassa, vaikka metsäpoluille ei pääsekään.

Miten luontopolun löytää

Kartta Rauhalinnan luontopolkualueesta (kuva: Sibel Kantola)

Rauhalinnan luontopolulle pääsee kolmea eri reittiä, joiden alkuun tulee infotaulut. Lähialueen asukkaiden toivotaan tulevan alueelle ympäristöystävällisesti kävellen tai pyörällä.

  • Keskustan suunnasta Aapiskujaa pitkin, sitten kevyen liikenteen väylää kohti Rauhalinna ja noin 100 metriä puron ylityksen jälkeen oikealle.
  • Kuusiston suunnasta kevyen liikenteen väylältä oikealle noin 350 metriä sillan ylityksen jälkeen. Tie jatkuu sorapintaisena kevyen liikenteen väylänä ja luontopolku alkaa sen varrelta.
  • Autolla Iso-Rauhalinnantietä. Auton voi jättää tien varrelle tai Rauhalinnantien pienelle parkkipaikalle lähelle Mökki Galleriaa. Parkkipaikalta on kävelymatkaa luontopolulle noin 500 metriä.

Annemari Kari painottaa, että Rauhalinnassa kaupunkilaisenkin on helppo päästä nauttimaan vihreästä metsästä, meren liplatuksesta ja lintujen laulusta. Luontopolku on ainutlaatuinen myös opastaulujensa ansiosta, sillä taulut on suunniteltu ja tehty alueen luonnetta kunnioittaen. Opastaulut asennetaan alueelle syys-lokakuussa 2019. Niitä kannattaa tulla sitten katsomaan!

Luontopolku tuottaa iloa

Sibel Kantolalle näyttely luontopolusta on ollut erityisen tärkeä, ainutlaatuinen projekti. Hänen mielestään meidän kaikkien on syytä olla ylpeitä lähiluonnostamme. Sibel asuu Rauhalinnassa ja nauttii joka päivä upeasta luontopolusta koiransa Sofin kanssa. Sibel on kiitollinen siitä, että hän saa asua Rauhalinnassa ja tavata joka päivä uusia mukavia ihmisiä.

Sibel ja Sofi ohittavat kävelyllään luontopolun varrella myös punaisen varaston, mistä Mökki Gallerian pihalta kadonneet kaksi puutarhatuolia löytyivät hiljattain kuin ihmeen kautta, yli vuoden jälkeen katoamisesta! Sibelin mielestä tämäkin juttu oli vähän maaginen. Ajatella, että tuolit löysivät tiensä takaisin kotiin Mökki Gallerian pihamaalle, ilahduttamaan kaikkia teitä, rakkaat Mökki Gallerian ystävät!

Tervetuloa katsomaan Rauhalinnan luontokuvia

Taiteilija Sibel Kantolan näyttely Luontopolku on satumaa on esillä Mökki Galleriassa 27.9.2019 asti, ti-pe klo 10-16. Näyttelyn kuvia voi ostaa galleriasta julisteina ja kortteina (juliste 15 e ja kortti 2 e). Lisätietoa näyttelystä löydät täältä.

Lisätietoa: Säilyykö kauneus Rauhalinnassa? on teemaan liittyvä aiempi blogini 062019

Teksti: Kirsi Linnamäki

Kuvat: Sibel Kantola ja Kirsi Linnamäki

Kaunis Huldra Norjasta

Minna Svennevig luonnon helmassa
(Kuva: Piritta Fors)

Suomalainen Minna hurmaantui Norjan luonnosta täysin, kun hän asui saaressa Norjan länsirannikolla. Koti oli Ulsteinvik-nimisessä kaupungissa, noin Jyväskylän korkeudella. Minna kulki pitkin kivikkoisia karuja rantoja kuin noiduttuna ja kantoi kotiin veden tuomia aarteita ja merilevää. Merilevästä pystyi sen kuivuttua muokkaamaan vaikka mitä. Paikalliset ihmettelivät yksin vaeltelevaa suomalaisnaista ja alkoivat kutsua häntä Huldraksi, metsän hengettäreksi.

Norjan tarustossa Huldra on metsässä elävä kaunis, pitkähiuksinen, vaalea neito. Hän houkuttelee nuoria miehiä luokseen. Huldra on edestä kaunis, mutta takaapäin eläin pitkinen häntineen. Miehet, jotka antautuvat hänen houkutuksilleen, kotoavat metsään lopullisesti.

Runo minussa

Minna Svennevig tuo Mökki Galleriaan raikkaan tuulahduksen Norjan vuonoilta, sillä hän pitää taideilmaisun kurssin Runo minussa lokakuussa Mökki Galleriassa. Työpajakurssi ei edellytä mitään etukäteistietoja tai -taitoja, vaan se sopii kaikille! Voit lukea kurssista lisää täältä.

Minna on opettaja ja taideterapeutti. Aikaisemmin hän on työskennellyt paljon liikunnan parissa. Jo lapsena Minna koki taiteen hyvin voimakkaasti ja kun hän aikuisena ymmärsi, että on olemassa jotain sellaista kuin taideterapia, hän oli myyty. Norjassa Minnaa alkoi kiinnostaa Green Care. Taideterapeuttina Minna haluaa yhdistää nämä kaksi asiaa, taiteen ja luonnon parantavat voimat. Nyt Minna asuu Littoisissa, kutkuttavan kuusimetsän kupeessa ja nauttii suomalaisen luonnon mystisestä kauneudesta.

Minnan tuliaiset Norjasta

Elämä vei Minnan Norjaan 20 vuodeksi, ja siellä hän sai kokea maahanmuuttajan arjen. Matti Nykänen ja Aki Kaurismäki seurasivat Minnaa Norjaan, heistä puhuttiin. Kutsuilla Minnalta pyydettiin anteeksi, kun oli unohdettu ostaa kirkasta viinaa suomalaiselle. Stereotypia metsäläisestä, joka ärsyyntyessään vetää puukon esiin, elää siis edelleen vahvana meistä suomalaisista Norjassa.

Norjalaisille ulkoilu on tärkeää, sillä he uskovat että se tuo hyvän mielen. Norjalaisten itsetunto on vahva. Toisaalta Minna oppi Norjassa myös arvostamaan suomalaista korkeakoulutusta ja syvää osaamista.

Kun Minnaa Norjassa verrattiin Huldraan, se herätti hänessä käsitteen huldrailu, joka tarkoittaa luontoon ja luovuuteen uppoutumista, pakoa arjesta. Kun minä kuulin Minnalta käsitteestä huldrailu, ajattelin heti: “Ahaa, tanskalaiset hyggeilee ja norjalaiset huldrailee – no sehän sopii mielikuviimme heistä: nautinnonhaluiset, äveriäät tanskalaiset ja vuonojen jylhässä luonnossa elävät norjalaiset. kukin tyylillään.” Olin kuitenkin väärässä! Huldrailu ei ole mikään yleinen käsite Norjassa, vaan ihan Minnan oma juttu. Nyt Minna siis huldrailee täällä Suomessa, esimerkiksi lähellä kotiaan Littoisten järven ympäristössä.

Kun katson Minnaa kuvassa, näen kauniin kujeilevan naisen sinisessä mekossa. Toisaalta näen koiran, joka kutsuu toista leikkiin – juoksemaan laajoja villejä kierroksia luonnossa pelkästä elämisen ilosta! Ehkä Minnan työpajakurssi Runo minussa on myös kutsu leikkiin, mahdollisuus uudenlaisen ilon löytämiseen!

Lisätietoa Minnasta:

Minnalla alkaa taideterapian kurssi myös Kaarinan kansalaisopistossa (9-11/2019) lisätiedot

Minnan huldrailu lisätiedot

Teksti: Kirsi Linnamäki

Turkin ihmeitä

Kaikkihan me tiedämme kebabin, mutta Mökki Gallerian turkkilaisessa illassa (pe 16.8.2019) me onnekkaat saimme maistaa laajan kirjon turkkilaisia makuja chef J.J. de Nierin herkkuaterialla!

Ihmeellistä oli huomata, miten toisilleen tuntemattomat ihmiset alkoivat jutella toisilleen Mökki Gallerian pienessä, kodikkaassa tilassa. Ehkä illassa tapahtuikin turkkilainen ihme? Ehkä ilmassa oli annos turkkilaista lämpöä ja avoimuutta? Eri kielet kietoutuivat toisiinsa puheensorinassa, ja tarvittaessa puheen käännös hoitui hyvin spontaanisti.

Oma suosikkini annoksista oli pehmeä lampaanliha jugurttikastikkeella ja vadelmajälkiruoka. Siitä jälkiruoasta ei tullut edes kuvaa, sorry – niin hyvää se oli, että kuvaaminen unohtui täysin!

Chef J.J de Nier on ravintola-alan huippuammattilainen ja tehnyt ruokaa mm. kuninkaallisille. Olin kiinnostunut hänen ammatinvalinnastaan. J.J. kertoi hakeutuneensa hotelli- ja ravintola-alan kouluun, koska toivoi sitä kautta pääsevänsä eroon ujoudestaan. Silti hänellä ei ollut tarkkaa kuvaa siitä, mitä työtä hän haluaisi valmistuttuaan tehdä.

Koulun jälkeen J.J. teki catering-keikkoja mm. elokuvaproduktioissa. Poikkeuksellisissa oloissa kuten hiekkaerämaassa valmis ruoka joutuikin odottamaan jopa kolme tuntia. Siksi J.J kehitti oman tyylinsä ottaa ainekset mukaan paikan päälle ja valmistaa ruoka missä tahansa olosuhteissa, juuri silloin kun tilanne on sopiva asiakkaalle. Haasteellista mutta täydellistä!

Ajatella, että chef ei ollut koskaan aiemmin tehnyt turkkilaista ruokaa! Turkkilaistaustaisen galleristi Sibel Kantolan mielestä maut olivat hyvin aidot. Sibeliin teki erityisesti vaikutuksen J.J. Nierin baklava, jonka tekemiseen Turkissa tarvitaan Sibelin mukaan “vähintään viiden isoäidin porukka”, sen verran työlästä se on.

Turkkilaisen illan loppuhuipennus oli pistaasi-baklava.

Illan päätteeksi galleristi Sibel Kantola kysyi vierailta ehdotuksia lokakuun herkkuillan teemaksi, ja lokakuun teemaksi valikoitui sisilialaisuus. Odotamme jännityksellä, mitä sisilialaista chef meille taikoo! Syyskuussa olemme kuitenkin vielä turvallisesti kotimaan kamaralla ja maistelemme herkkuja, joita J.J. valmistaa meille Kaarinan Rauhalinnan luontopolun inspiroimana!

Itse poistuin turkkilaisesta illasta aika lailla “jalat irti maasta”, maiset murheet unohtaneena!

Teksti ja kuvat: Kirsi Linnamäki

Kannattaa käydä Teijolla!

Monet tutut ja ystäväni ovat kehuneet Teijoa. Siellä kuulemma kannattaa käydä, koska se on niin luonnonkaunis ja muutenkin hieno paikka. Asia tuli nyt todistettua.

Tyylikkäät leidit tutkimassa kirjaa How You Got Your Name.

Mökki Galleria vieraili Teijon Wanhanajan markkinoilla lauantaina 10.8.2019, ja päivä oli fantastinen! Paikallinen kyläyhdistys järjesti tapahtuman nyt viidettä kertaa. Helteisen päivän tunnelma oli ainutlaatuisen hieno!

Mökki Gallerian kojussa oli esillä kirjoja, kortteja, keramiikkaa ja muuta mukavaaa. Tapahtumassa oli yleisöä eri puolilta Suomea. Oli hienoa tehdä Mökki Galleriaa ja Kaarinaa tunnetuksi Varsinais-Suomen ulkopuolella laajemmalle yleisölle!

Mahtavaa oli myös tavata kaarinalaisia Mökki Gallerian ystäviä Teijossa! Sibel Kantola kertoi auliisti tarinoita kirjoistaan ja hurmasi niin lapset kuin aikuisetkin.

Lisäksi Mökki Gallerian koju oli paraatipaikalla, juuri vastapäätä Härkätien leikareiden esiintymispaikkaa! Mitä hienompaa huvitusta voisi kuvitellakaan kuin keskiaikainen musiikki ja jonglöörin temput?

Wanhanajan markkinoilla oli monenlaista kiinnostavaa ohjelmaa. Itse olin myyty Katariina Lillqvistin animaationäytökselle ja upealle näyttelylle Kulttuurimeijerin tiloissa. Näyttely on avoinna vielä elokuun loppuun asti. Teijon masuunin historiasta ja luonnosta sain jonkinlaisen häivähdyksen, kun tein kävelyn markkina-alueen liepeillä. Kartanolle vievä puukuja oli todella vaikuttava kokemus. Ja olisittepa kuulleet sen solisevan puron helinän!

Kaiken kaikkiaan Teijo ja Wanhanajan markkinat olivat todella mukava kokemus! Teijo, tulemme toistekin!

Teksti ja kuvat: Kirsi Linnamäki

Taikaleipuri Marika kävi Mökki Galleriassa

Taikaleipuri Marika Tähkäpää kävi Mökki Galleriassa! Hän teki ainutlaatuisia leivonnaisia heinäkuun pop up -kahvilaamme. Vai mitä mieltä olette näistä gluteenittomista ja maidottomista leivonnaisista, jotka on tehty vain Mökki Galleriaa varten? Marikan suussasulavat ja kauniit leivonnaiset menivät kuin kuumille kiville!

Pop up -kahvilan aikaan Mökki Galleria oli poikkeuksellisesti auki myös viikonloppuna. Kesän helle toi aivan omanlaisensa tunnelman myös Aallonmäelle. Oli niin mukavaa tavata Mökki Gallerian ystäviä ja tehdä myös uusia tuttavuuksia. Pop up -kahvila onnistui fantastisesti taikaleipuri Marika Tähkäpään ansiosta!

Kotitalousopettaja Marika Tähkäpää ja hänen leivonnaisiaan.

Marika Tähkäpää on Mökki Gallerian rakas naapuri, yksi kantakävijöistä. Hän on ammatiltaan kotitalousopettaja ja opettaa yläkoulun lisäksi kansalaisopiston ruoanlaittokursseilla. Leivonnaiset olivat siis hyvin paikallisesti tuotettuja.

Marikan upeat leivonnaiset ovat hyvä esimerkki siitä, millaista yhteistyötä Mökki Galleria synnyttää. Ihmiset tulevat jo itse omine ideoineen ja kysyvät, voisimmeko toteuttaa heidän ideansa yhdessä Mökki Galleriassa. Mahtavaa yhteisöllisyyttä! Yksi Mökki Gallerian tavoitteista onkin tukea paikalliskulttuuria ja luoda uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Galleristi Sibel Kantola ja hänen vintiltä löytyneitä maalauksiaan.

Pop up -kahvilaa reunustivat galleristi Sibel Kantolan eri puolilla maailmaa syntyneet jännittävät työt. Teoksiin liittyviä tarinoita voi kuulla Sibeliltä. Sibelin työt ovat galleriassa esillä vielä torstaihin (1.8.) asti, joten tervetuloa!

Teksti: Kirsi Linnamäki

Kuvat: Sibel Kantola ja Marika Tähkäpää