Näyttelyt

 

Postcard inviation_Mökki2
Aallon mökki, kuva Pertti Aallon perhealbumista.

HÄIVÄHDYKSIÄ AALLON MÖKIN HISTORIASTA

Mökki Galleria on entinen Aallon mökki Kaarinan Rauhalinnassa. Kesän 2018 historianäyttely kertoo mökin ja sen ympäristön historiasta. Näyttelyssä on arkistotietoa, valokuvia ja entisten asukkaiden muistoja Aallon mökistä ja sen ympäristöstä Kaarinan Rauhalinnassa. Näyttely on avoinna 27.7. asti.

Näyttelyn aukiolo 

ti-pe klo 10-16

21.6. – 16.7. kesätauko

17.7.- 27.7. näyttely auki ti-pe klo 10-16

TERVETULOA!

 

Aallon mökistä taidegalleriaksi

Paikalliset asukkaat tuntevat Mökki Gallerian talon paremmin Aallon mökkinä. Talo on museoviraston suojelema, 1800-luvun alkupuolella  rakennettu työläisasunto. Mökki on saanut nimensä Aallon perheestä, joka asui talossa yli kuudenkymmenen vuoden ajan, aina 1990-luvulle asti.

Aallon mökki uhmaa aikaa Rauhalinnassa – mäellä, metsikön reunassa, pian täysin uusien talojen saartamana. Perinteinen maaseutumaisema häviää nopeasti. Näyttelyssä on yhdistetty arkistotietoa, valokuvia ja ihmisten muistoja Aallon mökistä ja sen ympäristöstä. Näyttelyn tavoitteena on säilyttää tiedollinen ja tarinallinen yhteys alueen historiaan.

Häivähdyksiä katoavasta historiasta

Mökki Gallerian talon tarkkaa rakennusvuotta 1800-luvun alkupuolelta ei tiedetä, mutta Aallonmäki on hyvin vanhaa asutusaluetta. Mäeltä, puiden siimeksestä on löytynyt mm. kaksi vanhaa maakellaria.  Aallon perheen tarina mökissa alkoi vuonna 1928, kun Rauhalinnan kartanon maataloustyöntekijä Anton Aalto muutti taloon vaimonsa Huldan kanssa. Perheessä oli seitsemän lasta, joten parhaimmillaan mökki oli yhdeksän ihmisen koti. 1990-luvulla mökki jäi tyhjilleen ja joutui huonoon kuntoon. Perusteellisen korjauksen jälkeen mökki sai uuden elämän taidegalleriana vuonna 2017.

Näyttelyn avulla Aallon mökin tarina täydentyy

Mökki Galleria kerää näyttelyn avulla lisätietoa ja valokuvia Aallon mökin historiasta. Tarinoita, muistoja ja valokuvia mökistä voi toimittaa galleristi Sibel Kantolalle (044 306 1970, sib@mokkigalleria.fi).

Toukokuun tarinatapaamisessa oli ainutlaatuinen tunnelma

Järjestimme näyttelyyn liittyen Tarinatapaamisen Mökki Galleriassa 30.5.2018. Tapahtumaan osallistui yli kymmenen vierasta, jotka kertoivat muistojaan ja tarinoitaan Aallon mökistä ja Rauhalinnan alueesta yli 40 vuoden takaa! Tunnelma tapahtumassa oli ainutlaatuinen. Kiitos kaikille osallistujille erittäin kiinnostavista tiedoista ja tarinoista ja antamistanne hienoista materiaaleista!

NÄYTTELYN TYÖRYHMÄN ESITTELY

Historianäyttelyn on koonnut kolmen hengen työryhmä Paul Krispijn, Sibel Kantola ja KIrsi LInnamäki.

Paul Krispijn: näyttelyn graafinen suunnittelu, kuvankäsittely ja diaesitys

Krispijn (synt. 1964) on opiskellut graafista suunnittelua Amsterdamissa ja myöhemmin audiovisuaalista viestintää Turun AKK:ssa. Hän työskenteli kotimaassaan Hollannissa graafisena suunnittelijana, kuvittajana ja muusikkona. Krispijn oli yhtyeen ‘Burma Shave’ perustajajäseniä ja toimi yhtyeessä säveltäjä-sanoittajana, laulajana ja basistina. Nyt hän keskittyy maalaamiseen sekä digitaalista ja akustista musiikin yhdistäviin teoksiin. Krispijn on myös säveltänyt musiikkia taidenäyttelyihin ja tehnyt taidenäyttelyjen dokumentointeja.

Sibel Kantola: maalaukset

Kantola (synt. 1978) on turkkilaistaustainen graafinen suunnittelija ja taiteilijana. Hän on asunut Suomessa 18 vuotta, ja Mökki Gallerian perustaminen on ollut hänen unelmiensa täyttymys. Kaikki, mitä Kantola on yrittänyt tehdä urallaan taiteilijana, on nyt saanut tarkoituksensa tässä mökissä. Mökki Galleria ei ole pelkästään taidegalleria vaan kiireetön ihmisten ja tarinoiden kohtaamispaikka. Kantola työskentelee ateljeessaan erilaisten teosten ja taideprojektien parissa. Nyt on työn alla järjestyksessä toinen lastenkirja.

Kirsi Linnamäki: näyttelyn tekstit

Linnamäki (synt. 1962, pol.mag.) on kulttuurituottaja, tiedottaja ja kouluttaja. Hän on koordinoinut useita koulutus-, kulttuuri- ja taidealan projekteja ja toiminut aikuiskouluttajana. Linnamäkeä kiinnostaa taiteen ja tieteen vuorovaikutus, sanaton viestintä ja luova, innovatiivinen kehitystyö eri alojen asiantuntijoiden kesken. Hän on työskennellyt myös monikulttuurisuuden, selkoviestinnän ja verkkopedagogiikan parissa.

Kuvia aiemmista näyttelyistä:

AALLON MÖKISTÄ TULI MÖKKI GALLERIA

2

Jaana Nyrhisen tekstiilitaidetta esillä uudessa galleriassa Kaarinassa

Museoviraston suojelemassa vanhassa Aallon mökissä, Kaarinassa avautuu uusi Mökki Galleria, joka on samalla taidekäsitöitä ja design-tuotteita myyvä boutique. Kevään 2017 aikana mökki on restauroitu ja muutettu taidegalleriaksi. Galleria yhdistää erilaisia tyylejä ja kutsuu vieraiksi koskettavia persoonia.

Avajaisissa tekstiilitaidetta ja uusi lastenkirja

Gallerian ensimmäinen näyttely ”Läheisyys” esittelee Jaana Nyrhisen tekstiilitaidetöitä. Jaana Nyrhisen taidokkaat seinävaatteet ovat nyt esillä yleisölle ensimmäistä kertaa. Näyttelyn avajaiset on la 1.7.2017 klo 15-18.

Samassa tilaisuudessa la 1.7. julkistetaan galleristi-kuvataiteilija Sibel Kantolan kuvittama ja Ian Bowien kirjoittama lastenkirja: ”Matias Maahisen ja Pörripeikon seikkailut ”

(Aurinkokustannus 2017).

3

PAUL KRISPIJN – INTUITIVE INTERFACE

4

Paul Krispijn on Hollannin Den Haagista Suomeen ja Turkuun vuonna 2006 muuttanut hollantilainen kuvataiteilija ja ex-muusikko. Intuitive Interface -näyttelyssä on esillä pääasiassa Krispijnin viimeaikaisia maalauksia kankaalle.

Krispijnin Suomi-kontakti syntyi vuonna 1990, kun hänen bändinsä Burma Shave esiintyi Down By The Laiturissa Turussa. Bändillä oli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa useita kiertueita Euroopassa ja Suomessa. Kuvataide muodostui Krispijnin pääasialliseksi taidemuodoksi vuodesta 2006 alkaen Suomeen muuton myötä.

Paul Krispijnin omin sanoin:

“An interface is a point where two systems, subjects, organizations, etc., meet and interact. An intuitive interface is one that works the way the user expects it to. In other words, we nd something intuitive when we don’t have to think about it.

– When I am painting, I get into a state where energy and inspiration ows intuitively. It feels to me a bit like dancing. Moving naturally, nding pulse, following rhythm, driven by passion. That is the way I like to work. I am constantly searching for natural organic shapes and colours to create visual experiences based on life, living organisms and the spectrum of human emotions.

– A few words about my past: I graduated the Academy for Art Direction in Amsterdam and worked as a graphic designer and illustrator. I was a member of the Dutch rock band ‘Burma Shave’. As a professional musician, I toured extensively in Europe performing live at many festivals and clubs. I have had album covers published in Holland and France. In 2006, I moved to Finland and making paintings and visual art began to take more priority.

I work with acrylics, watercolours, pencils, pastels and digital vector and pixel based imaging. The works at this exhibition are my most recent paintings on canvas.”

SERGEI ARHIPOV – LUMIPALLOJA MYYNNISSÄ

5

Näyttelyssä on esillä naivistisia öljymaalauksia ja värikynäpiirustuksia, ulkolyhtyä ja postikortteja.

Sergei Arhipovin mukaan naivismi on erikoinen taidetyyli, sillä se on avointa ja ymmärrettävää kaikille. – Maailma on paljon laajempi ja monipuolisempi kuin olemme tottuneet ajattelemaan, siksi meidän pitää avata ikkunat omasta huoneesta maailmaan, ja taulu on yksi tällainen ikkuna, Sergei sanoo

Sergei Arhipov on itseoppinut taiteilija. Hän on syntynyt Karjalan Salmissa ja muuttanut suomalaisena paluumuuttajana Murmanskista Turkuun vuonna 1998. Vuodesta 2008 hän on asunut Helsingissä. Sergei Arhipovin töitä on ollut esillä 1990-luvulta lähtien mm. Murmanskin ja Rovaniemen taidemuseoissa sekä myöhemmin useissa omissa näyttelyissä eri puolella Suomea. Hän on osallistunut myös Triada-liiton ja Naivistit Iittalassa -säätiön näyttelyihin vuodesta 2008 alkaen.

7

TAITEEN TAIKAA PUKINKONTTIIN
8

Jani Rättyä on turkulainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (Turun Piirustuskoulu, Kuvataideakatema). Näyttelyssä esillä olevat maalaukset käsittelevät ihmisen läsnäoloa katseen kautta. Tummanpuhuvassa ja mystishenkisessä Goth- teoksessa on yhdistelty kollaasia ja eri maalaustekniikoita. Sir-maalaus tulee voimakkaasti kohti katsojaa.

Paul Krispijn on hollantilainen, Turussa asuva kuvataiteilija ja ex-muusikko. Hän työskentelee sekatekniikoin, ja Kaarinassa on esillä hänen uusimpia maalauksiaan. Teokset kuvaavat mm. tunnetta lentämisestä (Within Wings Of Angels), ihmisen pyrkimystä järjestykseen kaaoksen keskellä (Ice Cream In A Desert) ja halua oman sisäisen energian ja elämänhalun löytämiseen marraskuun pimeydessä (Live it Up).

Lotta Leka on turkulainen kuvataiteilija (Amk) ja taidegraa kko. Näyttelyssä esillä oleva työ on Imageon gravyyri teos, joka kuvastaa kasvien ja ihmisten kasvun ihmettä; ilman kasveja emme saavuta päämääräämme, sillä ilman niitä meitäkään ei ole.

Sibel Kantola on turkkilaistaustainen kuvataiteilija, graa kko ja vaatesuunnittelija. Teos Don Quixote esittää inspiroivaa supersankaria, jonka hulluus ja intohimo voivat vapauttaa myös katsojaa.

9

UHANALAISET – KAKSI KATTAUSTA

10

Mökki Galleria aloittaa vuoden 2018 tarjoamalla kaksi kattausta kahdelta eri taiteilijalta. Tammikuun näyttelyssä keramiikka puhuu: esittelemme keraamikkojen Anni Kuula ja Mari Tolvanen töitä. Yhteisnäyttelyssä he ovat tutkineet keramiikan ilmaisumahdollisuuksia ympäristöasioissa.

Anni Kuulan kulhot muodostavat elinympäristöjä niille maalatuille uhanalaisille eläimille. Kun eläimet katoavat, kulhot avautuvat ja katoavat paperinpaloina tuuleen.

Mari Tolvasen esineet sisältävät ruokajätettä, erityisesti kahvia, jota on laitettu esineisiin ennen polttoa. Suurin osa esineistä on poltettu puu-uunissa. Ruokajäte on uponnut astioihin ja on nyt niiden sisällä, muistona päivittäisestä rituaalista.

Taitelijoiden esittely Anni Kuula (synt. 1981) on Helsingissä asuva taidemaalari ja keramiikkataiteilija. Hän on opiskellut taidemaalariksi Vapaassa Taidekoulussa, sekä keramiikkataidetta ja -muotoilua Aalto-yliopistossa. Kuula yhdistää töissään maalausjälkeä, siveltimenvetoja ja keramiikkaa. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa erityisesti paperisavikeramiikan hauraus, kovuus ja herkkyys.

Mari Tolvanen (synt. 1978) on sisustusarkkitehti ja keramiikkataiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen studionsa sijaitsee Helsingin Meilahdessa, jossa hän myös pitää taidegalleriaa. Tolvanen erikoistuu töissään taidekeramiikkaan ja tilataideteoksiin. Viimeisin näyttely oli yhdessä Anni Kuulan kanssa marras-joulukuussa 2017 Laterna Magicassa, Helsingissä.

11

SAIJA HAIRO – KUU JA JOKI

12

Saija Hairon näyttelyn kantavana teemana on huoli luonnosta ja sen tilasta. Näyttelyn työt nostavat esille kysymyksen muokatun kuvan merkityksestä todellisuuskäsityksemme luomisessa. Olemmeko taipuvaisia uskomaan muokattua kuvaa? Voiko kuvitteellinen teos itse asiassa olla todempi kuin ns. näköiskuva?

Saija Hairon teokset ovat abstrahoituja kuvitteellisia maisemia. Osa töistä on jo lähizoomauksia. Tarkoituksena on ollut löytää keinotekoisuuden tuntu, vihjaus värien muokkauksesta ja kuvien lavastuksesta.

Galleriassa on esillä myös Maailmoja –kokonaisuus, joka on Hairon kolmas kooste ihmisen pelastamisen teemasta. Maailmoja-kokonaisuus kuvaa ajatusta muutosta uudelle, kuvitteelliselle planeetalle. Esillä on vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tästä muutosta.

Hairo on käyttänyt teoksissa sekateknikkaa ja monia materiaaleja: öljy, akryyli, paperi, offsetpelti, kangas, muovi, lanka ja puu.

Saija Hairo (synt. 1963) on monipuolinen taiteentekijä. Hän maalaa, piirtää, tekee videoita ja esinekoosteita. Hairo on osallistunut useisiin Nyte ry:n performanssiesityksiin Porin Taidekoulussa toimiessaan. Taiteilijan nykyiset teokset valmistuvat tussin keinoin ja maalausmateriaaleina hän käyttää öljyä ja akryylia. Hairon keskeisiä teemoja ovat ihmisen herkkyys ja luontoa uhkaavat vaarat. Hairon teoksia on ollut viimeksi esillä Porissa ja Turussa.

13

JAANA KOTAMÄKI – LUONNON SIVELTIMELLÄ

14

Näyttelyn idea syntyi luonnon monimuotoisuuden, muotojen ja värien innoittamana, houkutellen erilaisten sävyjen ja varjojen maailmaan. Keskeistä teoksille ovat maalauksellisuus, jolloin ääriviivat ja muodot katoavat kuviin. Vastavärit ovat vahvasti esillä, kuten myös valon ja varjon, värien ja muotojen sekä liikkeen rytmit. Teokset ovat syntyneet jo valmiiksi kamerassa, joka on toiminut ikään kuin siveltimenä.

Kuvan esittävyyden sijaan, kuvien toivotaan herättävän katsojassa mielikuvia sekä nostavan esille erilaisia tunteita ja ajatuksia.

Valokuvaaja Jaana Kotamäki on pitkän linjan palkittu valokuvaaja, jolla kuvausvuosia on takana 27 vuotta. Henkilö-, tuote- ja juhlakuvausten lisäksi luontokuvauksella on merkittävä sija hänen sydämessään. Hän on Suomen Ammattiluontokuvaajienjäsen.

Tavoitteenani on ikuistaa kuvia ja hetkiä, jotka ilmentävät mahdollisimman hyvin kuvattavien henkilöiden persoonallisuutta tai paikkojen ainutlaatuisuutta. Tekemiseni kriteerinä on korkea laatu, jossa sydän on aina mukana. Ajatuksella tehty toteutus välittyy valokuvistani.

15

MIIKA NYYSSÖNEN – MAALAUSRETKI

16

Maalausretki on nimensä mukaisesti läpileikkaus Miika Nyyssösen 2010-luvulla syntyneistä maalauksista ja väriveistoksista. Maisemamaalauksista tilaan syntynyt installaatio on kuin jatke Mökki Gallerian idylliin, ja kokonaisuutena näyttely kertoo monipuolisesti taiteilijan aiheiden löytymisestä, vaihtuvista näkökulmista ja tekemisen ilosta.

Näyttelyssä on töitä Nyyssösen neljästä eri maalaussarjasta. Maisemasarjan työt ovat ulkoilmassa havainnon pohjalta maalattuja. Kollaasi-sarjassa on rakennettu kokonaisuuksia maalatuista osista. Kerros kerrokselta -sarja on tutkielma lasuurimaalauksen, eli ohuiden värikerrosten avulla työskentelystä. Sarjan Breda 1-100 työt ovat variaatioita Diego Velázquezin 1600-luvun maalauksesta Bredan antautuminen.

Miika Nyyssönen (s. 1965) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 1992. Nyyssönen on tehnyt maalauksia, veistoksia, installaatioita ja tietokonetaidetta. Hänen tunnetuimpia töitään ovat 90-luvun pahviveistokset ja -installaatiot, 2000-luvun väriveistokset Luolamaalarin luola ja Seinämaalarin seinä ja 2010-luvun Breda-sarja. Tämä on Nyyssösen 30. yksityisnäyttely. Lisäksi hänen töitään on ollut esillä yli sadassa yhteisnäyttelyssä.

17

PIRKKO SALOVAARAN & IRMA RANTASEN – VIIVAILUJA

18

Viivailuja-näyttely on kahden kuvataiteilijan, Pirkko Salovaaran ja Irma Rantasen yhteisnäyttely. Työt kuvaavat koskettavasti hetken herkkyyttä ja viivan voimaa. Näennäisestä vastakohtaisuudesta huolimatta kahden eri taiteilijan piirrosten ja maalausten yhteinen tekijä on viiva, ja erilaisuus muuttuukin rikkaudeksi.

Irma Rantasen piirretyt kuvat kuvastavat elämän rajallisuutta, raadollisuutta ja turhamaisuutta lempeän humoristisesti. Tärkeänä pohjavireenä töissä on elämän lämpö ja luonnon voimaannuttava vaikutus. Piirrokset ovat saaneet alkunsa esimerkiksi pienestä tapahtumasta, lauseesta tai ajatuksesta, ja ne on luotu torjumaan syksyn pimeyttä ja tuomaan hyvää oloa. Työt on piirretty tussilla ja värikynillä. Irma Rantanen on tehnyt töistään myös Ifolor-kirjan Viivailua vai Diivailua.

Pirkko Salovaaran akvarellit vangitsevat hetken herkkyyden. Salovaaran nopean pensselinvedon ainutkertaisuus on vastavoima nykymaailman informaatiotulvaan; värien, tekstin ja sisällön ylitarjontaan. Hänen abstraktit maalauksensa kasveista ja kukista tuovat silmiemme eteen jotain hiljaista ja pelkistettyä, jossa mieli lepää.

Taitelijoiden esittely

Irma Rantanen (synt. 1951) asuu Paimiossa. Hän on tehnyt useita vuosia pastellimaalauksia, viime aikoina myös akryylillä. Piirtäminen on ollut hänen ominta tekemistään jo lapsesta asti.

Pirkko Salovaara (synt. 1958) asuu Naantalissa. Hän aloitti maalaamisen akryyleillä ja siirtyi vähitellen akvarellien ja piirtämisen herkkään maailmaan. Salovaara valittiin Turun Sunnuntaimaalareiden vuoden taiteilijaksi vuonna 2016.

 Mökki Gallerian näyttelyhaku